Valion tuottajat kiistelevät keskusteluryhmissä rajusti sopimusmallin oikeudenmukaisuudesta: "Paniikkijarrutus täydestä vauhdista"

Valion sopimusmalli on Tapio Leinosen mukaan järkevä ja tarpeellinen, mutta auttamatta myöhässä. Kuva: Miska Puumala

"Meille tarjottu sopimusmäärä tarkoittaisi sitä, että viime vuonna velkarahalla ostettuja lisäyseläimiä jouduttaisiin laittamaan teuraaksi parikymmentä", Antti Kangas toteaa. Kuva: Anne Anttila

Valion sopimustuotanto on herättänyt tuottajakentällä kiivaan keskustelun.

Joidenkin kommenttien mukaan uudistuksen maksajia ovat investoineet tai investointia suunnitelleet tilat, kun taas "jäähdyttelijät" voivat edelleen tuottaa täysillä ilman uusia panostuksia.

Toiset kysyvät, miksi tuotantonsa vakiinnuttaneiden pitäisi maksaa "laajentavien kulutusjuhlat".

Jotkut parsinavetassa maitoa tuottavat tuntevat, että pihattotuottajat pyrkivät suorastaan painostamaan heitä lopettamaan ja antamaan tilaa isommille. Osa myös epäilee alueellista epätasa-arvoa Suomen sisällä.

MT kysyi muutaman valiolaisen tuottajan kommentteja tilanteesta.

Vaalalainen Tapio Leinonen on 15-vuotisen yrittäjäuransa aikana laajentanut reippaasti.

"Minun aikanani tilalla on raivattu 170 hehtaaria peltoa, ja 2017 rakennettiin kolmen robotin navetta."

Ensi vuonna oli tarkoitus hankkia neljäs robotti.

"Lehmämäärän nosto 65 eläimestä 200:aan oli iso muutos, ja tässä oli tarkoitus vetää hetki henkeä ja raivata tarvittava lisäpeltoala. Neljännenkin robotin lehmämäärä mahtuisi navetan seinien sisään, mutta nuorkarjalle ja umpilehmille tarvittaisiin lisää tilaa."

Laajennuksen eteen oli jo tehty monenmoista. Viime talvena alettiin käyttää enemmän lajiteltua siementä, jotta omaa lehmämäärää saataisiin pikku hiljaa kasvatettua 50–70 yksilöllä.

Maaliskuussa tullut tieto sopimusmallista pisti kuitenkin hankkeen jäihin.

Sopimusmäärään olisi voinut saada lisäystä, jos Investointituki olisi haettu 15.3. mennessä, mutta niin ei Leinosen tilalla ollut.

"Oli tarkoitus hakea tukea syksyllä ja ruveta rakentamaan syksyllä 2021 tai keväällä 2022."

Leinonen sai tiedon sopimusmäärästään tiistaina.

"Tässä on ollut sadonkorjuukiireitä sen verran, etten ole vielä kerinnyt siihen kunnolla perehtyä, mutta arvioin, että kyllä sen kanssa voi elää. Määrä vastaa suurin piirtein lehmämäärääni ja tuotoksia, vaikken ihan saanutkaan sitä, mitä hain. Kuukausimäärien vaihtelukaan ei ole paha."

Hän toteaa, ettei sopimusmäärä toki tarkoita sitä, ettei laajentamaan pääse ikinä.

Leinonen toivoo, että osuuskunnat jalkautuvat sopimusmäärien jaon jälkeen tiloille keskustelemaan tulevaisuuden suunnitelmista.

Tuottajat tarvitsevat ainakin kahden–kolmen vuoden tähtäimen tiedon siitä, milloin laajentaminen on mahdollista, hän painottaa.

"Kukaan ei tällä hetkellä saa rahoitusta, ellei sopimusmäärän lisäystä ole tiedossa. Kukaan ei myöskään lähde raskaisiin ja kalliisiin lupaprosesseihin ilman varmuutta siitä, että investoinnin voi toteuttaa."

Hän jatkaa pohdintaa:

"Tuotantosopimuksen ei pitänyt olla kauppatavaraa tai muutenkaan minkään arvoinen. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että pankeilla sopimusmäärän suuruus vaikuttaa luotonannon halukkuuteen ja rahan hintaan. Näin ollen sopimukselle muodostuu välillisesti rahassa mitattava arvo."

Valio-ryhmä ei saa Leinoselta kiitosta. Tuottajia on liian kauan kannustettu tekemään sukupolvenvaihdoksia, laajentamaan ja parantamaan eläinten oloja vakuutellen samalla, että lisää maitoa tarvitaan, hän sanoo.

"Kyllä maidon kulutuksen lasku on näkynyt jo kauan sitten, ja siihen olisi pitänyt reagoida ajoissa. Nyt tehtiin paniikkijarrutus täydestä vauhdista."

Sopimusmalli on Leinosen mukaan järkevä ja tarpeellinen, mutta auttamatta myöhässä.

Lisäksi se otetaan käyttöön liian nopealla aikataululla. "Järjestelmän voimaantuloon on enää neljä kuukautta, eikä kukaan vielä oikein tiedä, mitä se käytännössä merkitsee."

Leinonen toteaa jämäkästi, ettei lähde sanomaan, kenen pitäisi saada laajentaa ja kenen ei.

Hän muistuttaa kuitenkin, että laajentaneet tilat ovat se joukko, jotka maidon tulevaisuudessa tuottavat. "Niiden pitäisi pysyä hengissä ja pärjätä, mutta nyt monelta menee juuri se oma palkka ja investointivara, jonka ne viimeiset litrat ovat tuottaneet. Kyllähän se monella syö motivaatiota."

"Tilanne näyttää

nyt tosi huonolta"

Sieviläinen Antti Kangas sai tiedon maidon sopimusmäärästään tiistaina. Keskiviikkona hänen tunnelmansa olivat edelleen järkyttyneet.

"Tilanne näyttää tosi huonolta. Meille tarjottu sopimusmäärä tarkoittaisi sitä, että viime vuonna velkarahalla ostettuja lisäyseläimiä jouduttaisiin laittamaan teuraaksi parikymmentä."

Kangas kuitenkin uskoo, että lopullisesta sopimusmäärästä pystytään Pohjolan Maidon kanssa vielä neuvottelemaan.

Kankaan tilalla otettiin vuodenvaihteessa käyttöön uusi kahden robotin pihattonavetta. Aiemmin tilalla oli 50 lehmän parsinavetta.

Ennen 1,35 miljoonan euron investointia sen kannattavuutta ja takaisinmaksumahdollisuuksia laskettiin tarkkaan. Ajatuksena oli, että jos maidon hinta laskee, tuotantoa voidaan kasvattaa.

Vaan nytpä ei voidakaan. "Siihen ei osattu varautua, että ei saakaan tuottaa", Kangas huokaa.

Lehmien keskituotos oli vanhassakin navetassa hyvä, ja uudessa pyritään parempaan. Tähtäimessä on ollut tuottaa jatkossa 1,5 miljoonaa maitolitraa vuodessa.

Tilan saama kiintiö tarkoittaa sitä, että tavoitteesta pitäisi leikata peräti 300 000 litraa.

"Alustavan tiedon mukaan parsipaikkaa kohti piti saada 10 000 litraa sopimusmäärää, mutta emme saaneet sitäkään", Kangas kertoo.

Eläimet laajennukseen olivat hankittuina jo kuukausia ennen kuin koko sopimusmallista oli minkäänlaista tietoa, Kangas toteaa.

"Edes eläinhankinnan määrää ei voitu sopeuttaa sopimusmäärään."

Investoinnista keskusteltiin aikanaan osuuskunnan kanssa, eikä kukaan silloin lyönyt minkäänlaista jarrua, Kangas toteaa. Päinvastoin, laajennukseen kannustettiin.

Vielä keväällä, kun sopimustuotantomalli julkistettiin, lupailtiin, että jo investoineet saavat täyttää hallinsa ja vain tulevia investointeja suitsitaan, hän toteaa.

"Meillä ei kyllä olisi investoitu, jos tämä tilanne olisi etukäteen tiedetty. Tällä määrällä saa nippa nappa laskut maksettua, mutta raha elämiseen pitää löytää muualta."

Kangas toteaa, että sopimusmäärien jaossa näyttäisi olevan osuuskunnittaisia eroja. "Joissakin osuuskunnissa määriä on jaettu löyhemmin."

Hänen mielestään sopimusmalli otettiin käyttöön liian hätäisesti, eikä sitä ehditty valmistella kunnolla.

Kritiikkiä lähtee myös Valion hallinnolle: "Siellä päätöksiä ovat tekemässä ne, joilla on aikaa, eikä ne, jotka aktiivisesti kehittävät tilaa ja tuotantoa", Kangas napauttaa.

Lue myös:

Keskustelu maitokiintiöistä tuntuu parsituottaja Elina Dahlista pahalta: "Meistäkin moni on investoinut tuotantoon paljon"