”Jokaisen erän on onnistuttava”
Pirjo ja Heikki Rinteen tilalla broilerit vaihtuivat kalkkunoihin 2000-luvun alussa. Kuva: Viestilehtien arkistoHUITTINEN (MT)
Napakka nokkaisu nipistää pohkeesta, kun utelias kalkkunakukko haluaa selvittää saappaansoljen salaisuudet.
Lintu lajitovereineen elää Huittisissa Pirjo ja Heikki Rinteen tilalla, jolla on tuotettu kalkkunanlihaa 2000-luvun alusta.
Broilerinlihan tuotanto vaihtui isompiin lintuihin kalkkunabuumin innoittamana. Kalkkunanlihalla tuntui tuolloin olevan kysyntää ja teurastamot houkuttelivat alalle uusia kasvattajia.
Äkkiä ajatellen voi luulla, että tuotantosuunnan muutos broilereista kalkkunoihin ei ole suuri. Luulo on väärä, sillä lintulajit eroavat toisistaan monin tavoin.
”Yksi suurimmista eroista on tilivälin pituus”, Heikki Rinne toteaa kuivasti.
Broileri kasvaa teuraaksi vajaassa 40 vuorokaudessa, kun kalkkunakana teurastetaan 14 viikon ja -kukko 18 viikon ikäisenä.
Vuoden aikana Rinteet ehtivät kasvattaa 2,5 kalkkunaerää.
Kalkkunan rehuhyötysuhde on heikompi kuin broilerin eli kalkkuna tarvitsee kasvaakseen suhteessa enemmän rehua kuin broileri.
Rehut lohkaisevat 65–70 prosenttia kalkkunanlihan tuotantokustannuksista. Kaikista muuttuvista kustannuksista rehut ja untuvikot ovat 80 prosenttia.
Yhden lihakilon tuottamiseen kuluu 3,65 kiloa rehua. Kalkkunakukko painaa teurasikäisenä runsaat 16 kiloa.
Tarkkaa tuottajahintaa Rinne ei kerro, mutta se on kahden euron tietämillä.
”Näillä hinnoilla jokaisen erän on onnistuttava.”
Rinteet ovat Atrian ja HK Ruokatalon omistaman Länsi-Kalkkunan sopimustuottajia. Yhtiö tuottaa noin 99 prosenttia kotimaisesta kalkkunanlihasta.
”Terveet linnut ovat virkeitä, uteliaita ja kulkevat kaula pystyssä.”
Heikki Rinne käy tarkastuskäynnillä kalkkunahallissa 2–3 kertaa päivässä.
Kalkkuna vaatii paljon lämpöä, joten hallin lämpötilan on oltava kohdallaan ja ilmastoinnin pelattava.
Maaliskuun puolivälissä linnut ovat vajaan kuuden viikon ikäisiä ja hallissa on vielä väljää.
Lattia-alaa on yhteensä vajaa 800 neliömetriä, jolla tepastelee noin 2 150 kalkkunakukon parvi. Hallin väliseinän toisella puolella on samankokoinen parvi.
Hallin lattiaa peittää kutterin ja purun sekoitus.
Ruokinta- ja vesiautomaatteja pitää olla riittävästi, jotta jokainen lintu pääsee syömään.
Automaatteja nostetaan korkeammalle sitä mukaa kuin linnut kasvavat, jotta ne eivät ylety ulostamaan astioihin.
Halliin ei tule luonnonvaloa, joten päivänpituus hoidetaan valaistuksella.
Kalkkunoiden päivä alkaa kahdeksalta ja päättyy yhdeltätoista illalla.
”Lintujen on saatava nukkua muun muassa siksi, että osa D-vitamiineista imeytyy pimeässä. Sillä merkitys kalsiumin imeytymiselle, mikä puolestaan turvaa luuston kehittymistä”, selittää kehitysasiantuntija Sirkka Karikko Satafood Kehittämisyhdistyksestä.
MAIJA ALA-SIURUA
Sen lisäksi,
että kalkkunalta puuttuu oma tuotemerkki,
sitä ei erotella
kaupan hyllyissä mitenkään, vaan pakkaukset ovat broilerikyltin alla.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
