"Soijasta luopuminen sikojen ja broilereiden rehuissa on mahdollista Ilmajoen Koskenkorvalle valmistuneen rehutehtaan laajennuksen ansiosta", A-Rehun toimitusjohtaja Reijo Flink sanoo.
Rehujen kotimaiset valkuaislähteet ovat lähinnä rehuherne ja härkäpapu.
A-Rehu on elintarviketalo Atrian ja suomalaisten kotieläintilojen omistama yritys. Rehuyhtiön uusi tuotantolinja vihittiin käyttöön perjantaina.
Suunniteltu iso avajaisjuhla peruutettiin koronaviruksen vuoksi. Ensi viikolla tiloissa alkaa jo tuotanto.
Soijan korvaaminen kotimaisilla valkuaisvaihtoehdoilla pienentää possun ja kanan lihan hiilijalanjälkeä jopa 15 prosenttia, Flink kertoo.
Pienennys auttaa, kun Atria tavoittelee hiilineutraalia lihantuotantoa.
"Tavoite on, että Atrian koko ruokaketju on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä", konsernin vastuullisuusjohtaja Merja Leino kertoo.
"Herneen ja härkäpavun käyttöä on lisätty A-Rehulla voimakkaasti", toimitusjohtaja Flink kertoo.
Hänen mukaansa A-Rehu pystyy luopumaan tuontisoijan käytöstä muutamassa vuodessa, jos Suomen sääolot pysyvät suunnilleen samanlaisina kuin kesällä 2019.
”Viime kesä oli valkuaiskasveille erinomainen. Niinpä kotimaisten valkuaiskasvien viljelyalat kasvavat tulevaksi kesäksi."
Kylmät ja märät kesät ovat valkuaiskasveille myrkkyä.
”Kesä 2017 oli surkea, joten kasvukaudeksi 2018 tuottajia oli vaikea motivoida valkuaiskasvien viljelyyn.”
Suomen peltokasviviljelyyn on luvassa 45 miljoonan euron piristysruiske, jos tuontisoija pystytään korvaamaan kotimaisilla vaihtoehdoilla.
"Näin arvioimme", Flink kertoo. "Ihan tarkasti emme tietenkään voi tietää kaikkien toimijoiden käyttämiä soijamääriä", hän sanoo.
"Laskelman pohjana on 380 euron hinta soijatonnilta. Tuo hinta vastaa pitkäaikaista keskiarvoa."
Nykyistä paremmat tuet rohkaisisivat sääherkkien valkuaiskasvien viljelijöitä, Flink arvioi.
”Annan tämän vinkkinä, kun Suomen ja EU:n seuraavista tukikausista päätetään”, hän sanoo ja esittää tavoitteeksi ”valkuaiskasvit Suomesta ja EU:sta”.
Rehujen soijattomuus toteutuu ensin Atrian lihasikaketjun sikaloissa.
Soijattomien rehujen käyttö laajenee myös broilerituotannossa. Untuvikkovaiheen broilereiden rehussa soijaa ei kuitenkaan vielä pystytä täysin korvaamaan – ei ainakaan pelkästään herneellä ja härkäpavulla.
”Untuvikkoja varten tarvitsemme soijan korvaajaksi joitakin muita, tosi hyvälaatuisia valkuaisen lähteitä", sanoo A-Rehun kehittämispäällikkö Anne Rauhala.
Untuvikoille soija on erittäin hyvä rehun raaka-aine. Soija sulaa elimistössä hyvin, siksi se soveltuu nimenomaan nuorille linnuille.
Soijan korvaajien etsintä jatkuu, rehukokeita tehdään. Koskenkorvan tehtaan laajennus auttaa.
”Lisäkapasiteetti helpottaa kokeiden tekoa, kun saamme lisää annostelu- ja tuotesiiloja", Rauhala kertoo.
Uusia annostelusiiloja tulee 24, joten mahdollisuudet lisätä komponentteja rehuihin monipuolistuvat tuntuvasti. Uusia lastaussiiloja tulee myös 24.
Atrialaisen broilerin rehusta 80 prosenttia koostuu kotimaisista rehuviljoista: kuoritusta kaurasta ja rehuvehnästä.
Suomessa soijan osuus broilereiden rehustuksesta on alle kymmenen prosenttia. Monessa muussa maassa osuus on 20–30 prosenttia.
Envitecpolis Oy teki viime vuoden lopulla hiilijalanjäljen laskentaa Atrian tuotantoketjun broileri-, sika- ja nautatiloilla. Laskenta osoitti, että atrialaisen possun ja kanan lihan hiilijalanjälki on 40 prosenttia ja naudan lihan jopa 70 prosenttia kansainvälistä keskiarvoa pienempi.
A-Rehu valmistaa kotieläinten rehuja kolmella paikkakunnalla. Ilmajoella valmistetaan sika-, siipikarja- ja nautarehuja, Varkaudessa nautarehuja ja Mynämäellä sikarehuja. Mynämäellä A-Rehu toimii yhteistyössä Agrox Oy:n kanssa.
