Vaikutuin lähes 80-vuotiaan maidontuottajan asenteesta – sitten oivalsin hänen elämänilonsa salaisuuden

Vuonna 1947 syntynyt maidontuottaja Håkan Berger ei aio lopettaa navettatöitä sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Kotitila sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Pedersöressä Lillbyn kylässä. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Maatalous|Maatalousyrittäjät

28.7.202421:00

Kommentti

Janica Pörhönen

Vaikutuin 77-vuotiaan maitotilallisen Håkan Bergerin elämänasenteesta. Yhtään valituksen sanaa ei häneltä päässyt, vaikka haastattelua edeltävänä yönä hänen unensa olivat jääneet noin viiteen tuntiin peltojen ruiskutusten vuoksi ja kulumat vaivaavat selässä.

Uskon oivaltaneeni hänen ahkeran ja elämänmyönteisen asenteensa salaisuuden. Se on suomenruotsalainen kulttuuri.

Hänen silmissään loisti samanlaista valoa kuin ruotsinkielisillä sukulaisillani. Äidin puolen isovanhempani ovat kaksikielisiä. Esimerkiksi paappani juuret ovat Oravaisten Kimon kylässä. Isovanhempani käyvät ahkerasti Pohjanmaan ruotsinkielisissäkin kulttuuritapahtumissa, mummini laulaa kuorossa. Aina on kuitenkin aikaa tarjota pullakahvit läheisille.

Håkan Berger on tehnyt kohta 59-vuotisen uran maidontuottajana Pedersöressä. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Ylen vuonna 2021 teettämän kyselyn mukaan suomenruotsalaiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin suomalaiset. Erittäin tyytyväisiä elämäänsä ruotsia puhuvista vastaajista on 41 prosenttia. Vastaava luku suomenkielisillä on 19 prosenttia.

Ylen artikkelin mukaan suomenruotsalaisten tyytyväisyys elämään selittyy etenkin perheen, lasten, ystävien ja läheisten merkityksellä ja lähiyhteisöön osallistumisella.

Tämän tiedon valossa ei ole ihme, miksi ruotsinkielisen rannikon seudulla toimii niin monta elävää maatilaa. Mutta ei siellä yksin tunnuta puserrettavan vaan lähiyhteisö on auttamassa ja tukemassa. Suomenkielisten pitäisi ottaa heistä opiksi.