Liian lämmintä ja kuivaa, syksyllä aivan liian märkää – viime vuosi oli puutarhataloudelle rankka

Mansikka kypsyi viime kesän kuumuudessa nopeasti ja yhtä aikaa, ja poimijoiden saatavuudessa oli ongelmia. Kuva: Jaana Kankaanpää

Viime vuosi oli puutarhataloudelle hankala, Luonnonvarakeskuksen uusi tilasto kertoo. Vaihtelevat säät johtivat siihen, että tuotanto jäi selvästi edellisvuotta pienemmäksi.

Vihanneksia, marjoja ja hedelmiä tuotettiin yhteensä 282 miljoona kiloa. Määrä oli noin 25 miljoonaa kiloa edellisvuotta vähemmän.

Kasvukausi oli tavallista lämpimämpi. Liikalämpö ja kuivuus haittasivat etenkin Etelä-Suomen savimailla.

Kuumat ja kuivat kasvuolot näkyivät muun muassa mansikan ja tarhaherneen sadoissa.

Mansikan viljelijöille koitui ongelmia myös siitä, että sato kypsyi nopealla aikataululla eikä työvoimaa riittänyt kaikille.

Loppukesällä sateita saatiin kesänkin edestä, ja juuresten nosto oli monin paikoin erittäin hankalaa.

Tunneliviljely yleistyy varsinkin mansikalla. Kuva: Petteri Kivimäki

Helteen aiheuttamia haasteita on vaikea torjua edes kastelun avulla, yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta toteaa.

Tunnelituotannossa sadon ajoittumiseen voidaan vaikuttaa avomaata paremmin. Siksi etenkin marjanviljelyssä on yhä enemmän siirrytty tunnelituotantoon.

”Tunneliala kasvoi vuonna 2023 jo 115 hehtaariin”, Jaakkonen kertoo.

”Tunnelituotannon hehtaarisadot ovat mansikalla ja vadelmalla 30 000 kilon molemmin puolin, kun avomaalla hehtaarisadot jäävät 4 000–5 000 kiloon. Tunnelituotannon merkitys on suuri erityisesti vadelmalla.”

Puutarhatuotannon kokonaisala oli viime vuonna reilu 18 000 hehtaaria. Kasvihuonealaa oli siitä 345 hehtaaria.

Puutarhayritysten lukumäärä laski 2 880:een. Viljelyala yritystä kohden kohosi ensimmäistä kertaa yli seitsemän hehtaarin.

Yritysten määrän vähentyminen ei juurikaan vaikuttanut puutarhatuotannon kokonaisalaan.

Pakastehernettä puidaan. Se on iso vientiartikkeli. Kuva: Pasi Leino

Viime vuoden tärkein uudistus puutarhatilastossa oli tarhaherneen jakaminen kahteen eri käyttömuotoon: teollisuuden sopimusherneeseen ja tuoretuotantoon.

Teollisuuden sopimusherne on lähinnä pakaste- ja säilykehernettä ja tuoretuotanto on palkoineen myytävää hernettä. Viime vuoden 7,8 miljoonan kilon kokonaissadosta pakastehernettä oli 4,6 miljoonaa kiloa.

Tarhaherne on pinta-alaltaan suurin puutarhakasvi. Viime vuonna sen viljelyala jäi kuitenkin aiempaa pienemmäksi, alle 4 000 hehtaarin.

”Pakasteherne on puutarhatuotteiden viennin valopilkku”, Jaakkonen kertoo.

Eniten hernettä on hänen mukaansa viety vuonna 2018, noin 2,8 miljoona kiloa.

”Myös vuosi 2023 näyttää lupaavalta: Tullin ennakkotilaston mukaan herneen tammi-marraskuun vienti oli neljä miljoonaa kiloa. Tärkein vientimaa on Italia.”

Päärynäkin pääsi nyt puutarhatilastoon. Kuva: Juhani Reku

Omenaa tuotettiin viime vuonna noin 7,8 miljoonaa kiloa, ja se on Suomessa eniten viljelty hedelmä.

Päärynä tilastoitiin omana tuotteenaan ensimmäistä kertaa viime vuonna. Päärynän voi katsoa vakiintuneen osaksi Ahvenanmaan puutarhatuotantoa, tosin sielläkin se on esiintymisensä äärirajoilla. Päärynäala on noin 30 hehtaaria.

Kasvihuonekurkkua saatiin viime vuonna yli 50 miljoonaa kiloa. Kuva: PasiLeino

Kasvihuonevihannesten tuotanto on toipunut osittain vuoden 2022 notkahduksesta. Silloin kallis energia, varsinkin sähkön hinta, kutisti tuotantoa.

Kasvihuonekurkkua saatiin viime vuonna yli 50 miljoonaa kiloa, tomaattia tuotettiin 31 miljoonaa kiloa. Erikoistomaattien osuus oli kuusi miljoonaa kiloa.

Ruukkuvihanneksia tuotettiin 91 miljoonaa ruukkua.

Luke keräsi tilaston tiedot verkkokyselyn ja puhelinhaastattelujen avulla noin 2 800 puutarhayritykseltä.