Viljasato täyttänee nippa nappa kotimaan tarpeet, jos vain laatu riittää

Jyväskylän Puuppolassa heinäkuu on ollut sateinen, ja vettä tuli myös kuvaushetkellä keskiviikkona. Kuva: Petteri Kivimäki

Viljakasvustojen tilanne näytti kesäkuussa todella huolestuttavalta, ProAgria Keskusten Liiton kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltonen toteaa. Kuivuus koetteli varsinkin maan eteläisiä osia rajusti.

”Jos heinäkuu olisi ollut Etelä-Euroopan tapaan helteinen ja paahteinen, tilanne olisi nyt vakava”, hän sanoo.

Onneksi heinäkuu kuitenkin toi tullessaan sateet ja viljalle otollisen viileämmän sään. Se auttoi niitä kasvustoja, jotka vielä olivat kohtalaisessa kunnossa. Pahimmalta kadolta vältyttiin.

Sadosta ei kuitenkaan odoteta hyvää eikä edes normaalia. MTK:n vilja-asiamies Max Schulman ennusti viikko sitten 2,8 miljoonan kilon satoa, Peltosen arvio on 2,7 miljoonaa. ”Joka tapauksessa jäädään selvästi alle kolmen miljardin kilon”, hän sanoo.

Suomen ”normaalisato” on 3,5 miljardin kilon luokkaa, joten siitä jäädään 20–25 prosenttia. 2,7 miljardin kilon sato riittää täyttämään kotimaan tarpeen, jos vain laatu riittää ja korjuukausi säilyy hyvänä, mutta vientiin tai varastoihin siitä ei juuri liikene.

Sadon määrää saattaa lisäksi vähentää se, että heikon nurmisadon saaneet kotieläintilat korjaavat tavallista enemmän viljaa kokoviljasäilörehuksi.

Viimeksi Suomessa oli katovuosi kaksi vuotta sitten.

Silloin juhannukseen mennessä satoi selkeästi enemmän kuin tänä vuonna, Peltonen muistelee. Etelässä saatiin vettä 140 milliä, kun nyt sitä tuli vain 30–50 milliä, hän kertoo.

Vuoden 2021 kadon viimeisteli juhannuksen jälkeen alkanut helle. Nyt kävi onneksi toisin.

Tilanne vaihtelee tänäkin vuonna suuresti eri osissa maata ja jopa saman kunnan sisällä.

Lounais-Suomessa, Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa veden puute oli alkukesällä suurin ja satomenetykset väistämättömät. Pohjoiseen päin mentäessä tilanne paranee, ja Pohjois-Pohjanmaalla odotetaan normaalisatoja, Peltonen kertoo.

”Pohjoisempana on turvepeltojakin enemmän. Ne osoittavat vahvuutensa tällaisena vuonna, sillä niissä riittää kosteutta pitempään.”

Syysviljat ovat tänäkin vuonna pärjänneet kevätviljoja paremmin.

Töysäläisen Aleksi Keisalan pellolla ohran tähkä on jäänyt lyhyeksi.  Kuva: Taina Renkola

Juhannuksen jälkeen alkaneet sateet ovat hyödyttäneet eniten nurmia, perunaa, sokerijuurikasta ja puutarhakasveja, vaikka viljoja ne eivät kaikelta osin pystyneetkään pelastamaan, Peltonen sanoo.

Viljan sato määräytyy melko aikaisin kasvukaudella.

Orastumisen jälkeen, yleensä kesäkuun alkupuolella, alkaa pensominen eli kasvi alkaa kasvattaa sivuversoja. Sitä kautta tähkien määrä kasvaa. Jos kasvi silloin kärsii kuivuudesta, se ei penso ja tähkiä tulee pahimmillaan vain yksi per kasvi.

Korrenkasvun alkuvaiheessa alkaa kehittyä tähkäaihe ja siihen jyväaiheet. Tässä vaiheessa kuivuus vähentää muodostuvien jyvien määrää.

Kun kasvi tulee tähkälle, jyvät alkavat täyttyä. ”Siinä vaiheessa alettiin saada sadetta. Kun kasvilla nyt on vettä ja ravinteita käytössä, jyvistä voi tulla isoja, vaikka niitä onkin vähän.”

Tämä vuonna pelättiin jälkiversontaa eli sitä, että harvaksi jäänyt kasvusto alkaa sateiden tullessa kasvattaa uusia versoja, joiden sato valmistuu eri aikaan kuin pääversojen.

"Sitä alkaa nyt näkyä, kun vihreät versot nousevat kosteuden ja lämmön turvin pääkasvuston yläpuolelle", Peltonen kertoo.

Runsaista sateista ei Peltosen arvion mukaan vielä näin heinä–elokuun vaihteessa ole haittaa, mutta kohta se tilanne on edessä, jos säätyyppi ei muutu.

Keskiviikkona Peltonen sai jo tiedon, että Uudellamaalla oli havaittu ruisvehnällä tähkäidäntää.

Maa läpäisee vielä vettä ja kasvustot ovat pystyssä, tosin ensimmäisiä lakoja on jo nähty.

Lämmin ja kostea sää lisää myös homesienten leviämistä ja on kaiken kaikkiaan riski kypsymässä olevan viljasadon laadulle.

Kosteus parantaa syyskylvöjen edellytyksiä. ”Syysrapsin oikea kylvöviikko on nyt. Toivottavasti sateisiin tulee sen verran taukoa, että pelloille päästään.”

Hernettä on nyt kasvussa ennätysmäärä, ja se selvisi kuivuudesta hyvin, Peltonen toteaa.

”Toivottavasti se saadaan korjattua hyvissä säissä. Palkokasvien viljelyn lisääntyminen on hyvä uutinen, eikä siihen saisi tulla takapakkia.”