Vyr ja VTT: Suomessa hyvät mahdollisuudet kestävään hiilineutraaliin ruokaketjuun
Kasviproteiinin elintarvikekäyttö on kasvanut neljässä vuodessa erityisesti uusien kaura- ja palkokasvituotteiden myötä.
Härkäpapua. Kuva: Jaana KankaanpääUusien elintarvikekäyttöön soveltuvien valkuaiskasvien viljelyä pitää Suomessa lisätä tuntuvasti, linjaavat VTT ja Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr yhteisessä raportissaan. Nykyisellään Suomen valkuaisomavaraisuus on alle 20 prosenttia.
Jo vuosien ajan Suomessa on puhuttu tarpeesta kasvattaa rehuproteiiniomavaraisuutta huoltovarmuuden parantamiseksi. Sen ohella uusia kasveja tarvitaan ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden takia, raportissa todetaan.
Erityisesti uusien kaura- ja palkokasvituotteiden myötä kasviproteiinin käyttö elintarvikkeissa on kasvanut vuodesta 2015. Tuolloin Vyr ja VTT tekivät edellisen vastaavan selvityksen.
Menestyksekäs kasvu ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Se edellyttää esimerkiksi puitavien kasvien osalta koko ketjun yhteistyötä sekä panostuksia lajikekehitykseen, alkutuottajien kouluttamiseen, sopimusviljelyyn ja myös ingredienttiteollisuuden kehittämiseen, Vyr:n ja VTT:n tiedotteessa linjataan.
Raportissa on kartoitettu toimenpide-ehdotuksia, joilla puitavia kasveja ja nurmia, hyönteisiä sekä kalatalouden ja solumaatalouden tuotteita pystytään hyödyntämään entistä tehokkaammin proteiinilähteinä elintarvike- ja rehutuotannossa.
Näistä varsinkin nurmen, hyönteisten ja solumaatalouden tehokas hyödyntäminen vaatii vielä huomattavien tutkimusta sekä toimijaverkoston ja liiketoimintamallien kehittämistä, korostaa tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund VTT:stä.
Valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen vaatii ponnistuksia kaikilta osapuolilta, toteaa MTK:n vilja-asiamies ja Vyr:n hallituksen puheenjohtaja Max Schulman.
”Yhä useammat toimijat ovatkin alkaneet korvata rehusoijaa kotimaisilla proteiinilähteillä. Kotimaisten proteiinilähteiden rehukäytön arvioidaan moninkertaistuvan lähivuosien aikana. Tämä edellyttää kuitenkin jalostustoimintaa, uusien matalan haitta-ainepitoisuuden lajikkeiden tuloa markkinoille sekä proteiinikasvien viljelyalan huomattavaa kasvua ja satotasojen nousua.”
Myös kalatalous voi olla merkittävässä roolissa Suomen proteiiniomavaraisuuden nostossa, mutta ei ilman huomattavia toimenpiteitä sekä sisävesi- että rannikkokalastuksen elinkeinon ylläpitämiseksi.
VYR on perustanut toimenpiteiden viemiseksi käytäntöön proteiinityöryhmän, johon kutsutaan mukaan toimijoita koko tuotantoketjusta. Ryhmän puheenjohtajana toimii Emilia Nordlund.
Ryhmän tavoitteena on nostaa Suomen asemaa proteiiniomavaraisuuden ja kestävän ruoantuotannon mallimaana ja esimerkillisenä toimijana EU:n alueella.
Ensisijaisesti proteiinityöryhmä keskittyy viljoihin, palko- ja öljykasveihin sekä nurmiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
