Peurojen aiheuttamista vahingoista tehdään melko vähän ilmoituksia – "Ongelma ei ole vielä räjähtänyt käsiin, vaikka sitä on pelätty"
Maaseutuasiamies arvelee, että kynnys vahinkoilmoituksen tekemiseen on korkea, eivätkä kaikki välttämättä tiedä korvauksista.
Peurat ovat arkinen näky Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kuva Urjalasta. Kuva: Kimmo HaimiPeurat aiheuttavat harmia viljelijöille alueilla, joilla kanta on vahva. Vahinkoilmoituksia tehdään silti melko vähän.
Viime vuonna valkohäntäpeurojen aiheuttamia viljelysvahinkoja korvattiin 58 ja vuotta aiemmin 73. Vuonna 2016 korvauksia maksettiin 19 vahingosta.
”Vuoden 2017 sääolot suosivat vahinkoja, koska sadonkorjuu ajoittui myöhään”, ylitarkastaja Juha Riippi Ruokavirastosta kertoo.
Korvausten suuruus on vaihdellut muutamasta satasesta 15 000 euroon, joka vielä vuoden 2017 vahingoissa oli korvausten yläraja. Nyt de minimis -raja on 20 000 euroa.
Pääosa vahingoista tapahtuu Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Loimaan seudulla vahinkoja ilmoitetaan verrattain vähän, kertoo alueen johtava maaseutuasiamies Markku Paija.
”Vahinkoilmoituksia tehdään 5–10 vuodessa, mikä on siihen nähden aika vähän, että viljelijöitä on yhteistyöalueella noin 1 400 ja peuroja ehkä 10 000.”
Isoin peuroista johtuva harmi ovat edelleen liikennevahingot.
”Viljelypuolella ongelma ei ole vielä räjähtänyt käsiin, vaikka sitä on pelätty. Peuroja on aivan liikaa. Jos jonain päivänä en näe peuraa, se on poikkeus.”
Paija arvelee, että kynnys vahinkoilmoituksen tekemiseen on melko korkea, vaikka jonkinasteisia vahinkoja esiintyy paljon. Myös 170 euron korvausrajan täyttyminen vaatii viljapellolla melko isoa tuhoa.
”Eivätkä kaikki ehkä tiedä, että korvauksia voi hakea.”
Saattaa myös olla, että vahinkoja havaitaan vasta, kun lohkoa puidaan, eikä asiaa silloin lähdetä helposti viemään eteenpäin.
Peuratuhoja ilmoitetaan enemmän vuosina, joina puinti venyy pitkälle syksyyn.
”Tällaisena vuonna, kun puimaan päästään aikaisin, vahinkoja ei ehkä tule niin paljon, kun peuroilla on puintiaikaan muutakin syötävää.”
Rahalliset vahingot peurojen jäljiltä ovat yleensä suurimpia erikoiskasvitiloilla, joilla myyntituotot hehtaaria kohden ovat isoja. Peuroja houkuttavat erityisesti mansikka ja salaatit.
”Mansikkamaita on ollut pakko aidata, ei ole vaihtoehtoja.”
Mansikan taimien tuho aiheuttaa helposti suuren loven satoon. Salaateissa taas kauppakelpoisuus häviää pienestäkin puraisusta.
”Pahimmillaan joillain tiloilla voi tulla 20 000 euron katto vastaan”, Paija pohtii.
Herneen ja härkäpavun viljely on käynyt hankalaksi alueilla, joilla peurakanta on vahvin. Peurat ovat paikoin myös rikkoneet tuubeja, joihin on säilötty viljaa.
Yhteistyö riistanhoitopuolen kanssa vahinkojen torjumiseksi sujuu Paijan mukaan hyvin. ”Metsästystä pyritään kohdistamaan sinne, missä vahinkoja on eniten.”
Tieto tosin tulee usein riistapuolelle vasta, kun vahinko on jo tapahtunut. ”Tiedon kulkua voisi ehkä tehostaa. Toivottavasti kantaa saataisiin taittumaan.”
Salon Halikossa viljelevä Olli-Pekka Ruponen olisi valmis valkohäntäpeurojen rajattomaan metsästykseen. ”Kanta on niin suuri. Nykymallilla innokkaiden metsästäjien pitäisi antaa käyttää niin monta lupaa kuin pystyvät.”
Ruposella on peuroista runsaasti kokemusta. ”Edellistalvi oli pahin. Peurat tamppasivat 6,5 hehtaaria syysrapsia maahan. Sain siitä huimat 650 euroa korvausta”, mies harmittelee. ”Ei kanta ole sopiva, kun kotipuutarhojakin joudutaan täällä aitaamaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
