Karo pitää karhun loitolla lampaista
Espanjanmastiffi asettuu muuriksi emäntänsä Anne Pätsin ja tämän Heta-tyttären eteen, kun vieraita ihmisiä saapuu pihaan. Pätsin maatila sijaitsee tien päässä, lähellä on vain muutama kesämökki. Karo nukkuu aina ulkona, koska sille tulee sisällä liian kuuma. PEKKA FALI Kuva: Viestilehtien arkistoPOSIO (MT)
85-kiloinen musta järkäle katsoo tulijoita hieman epäillen, asettuu muuriksi seisomaan äidin ja tyttären eteen ja päästää hiljaista, matalaa murinaa.
Lauhkea eläin leppyy hetkessä, kun emäntä vakuuttaa, ettei toimittajasta ja valokuvaajasta ole vaaraa.
Espanjanmastiffi puolustaa laumaansa varauksettomasti. Tarvittaessa se juoksee todella kovaa ja hyppii aitojen yli.
”Perusluonteeltaan Karo on laiska. Se ei mielellään liiku, jos ei ole pakko”, koiran emäntä, posiolainen lampuri Anne Pätsi kertoo.
Rodulle on ominaista, että se pelottaa pedot pois jykevällä olemuksellaan.
Posion Hyväniemellä liikkuu ainakin ilveksiä ja karhuja.
Pätsin katraassa on nyt 103 päätä – 40 uuhta, loput karitsoita ja pässejä. Uuhet karitsoivat keväällä ja laiduntavat kesät ulkona.
Myös muina aikoina ne pääsevät ulkoilemaan pihattomaisesta lampolasta pihalle.
Lampaita voi mennä kymmeniä kerralla, jos karhu pääsee hyökkäämään. Pätsille se tarkoittaisi lähes täydellistä hävitystä.
Hän hankki laumanvartijakoiran 4,5 vuotta sitten, puoli vuotta ensimmäisten lampaiden hankinnan jälkeen.
”Karo pääsi tositoimiin muutama vuosi sitten, kun yksi pojistani istui pihapuussa ja metsänreunasta käveli karhu pihaa kohti. Karo asettui lapsen ja lampolan väliin, murisi ja seisoi vaan. Karhu perääntyi”, hän kuvailee.
Ainoastaan muutama karitsa kevättä kohti on kadonnut. Pätsi epäilee syylliseksi kanahaukkaa, koska mitään verijälkiä ei ole näkynyt. Koiran on vaikea estää ylhäältä tulevaa vaaraa.
Pätsin katras alkaa olla hieman liian iso yhden koiran vartioitavaksi. Siksi suunnitelmissa on uuden espanjamastiffipennun hankinta.
Monet lampurit turvautuvat sähköaitaan. Paimenpoikien, lankojen ja tolppien hankintaan, aidan pystytykseen, sähköön ja huoltoon palaa satoja, jopa tuhansia euroja.
Siltikään aita ei aina toimi aukottomasti.
Jos peto pääsee aitaukseen, eläinmenetyksistä voi saada valtiolta kuitenkin korvauksen.
Laumanvartijakoiran käyttö ei oikeuta korvaukseen, jos vahinkoja tulee, mutta se ei Pätsiä kovin harmita.
”Minulle on tärkeintä, että vahinkoja ei tule.”
Karo on tuotu pentuna Espanjasta, josta rotu on kotoisinkin. Se maksoi noin 750 euroa.
Karo syö ämpärillisen kuivamuonaa päivässä, ellei saa tuoretta ruokaa, kuten teurasjätteitä.
Pätsillä kaupan nappuloihin menee noin 80 euroa kuukaudessa.
Pätsin mielestä laumanvartijakoiria kannattaisi käyttää maatiloilla nykyistä enemmän.
”Kannattaa kuitenkin ensin jutella pitkään ihmisen kanssa, joka tietää rodusta. Pitää olla selvillä, mihin tarkoitukseen koira tulee.”
Pätsin mukaan perheenvaihto on äärimmäisen hankalaa, sillä koira oppii nopeasti vahtimaan perhettä, karjaa ja taloa.
”Monesti öisin heräämme Karon möykkään”, Pätsi kertoo.
Aurinkoisella pihanurmella siestaa viettävästä kiltistä jättiläisestä sitä on vaikea uskoa.
Suvi Niemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
