
Kuivuus tuhosi rehusadon maitotilalla ‒ lisärehun osto hyvin vaikeaa: ”Kustannusten nousun ja energian hinnan takia mahdoton yhtälö”
Rehusadot ovat onnistuneet lähes koko Suomessa kohtuullisesti. Paikallisesti kuivuus on aiheuttanut ongelmia.Mäntsälä
Ari Reitin ummessa olevat lehmät ulkoilevat edelleen. Ruokinta hoidetaan paaleilla. Kuvassa lehmät Oopium ja Elisa. Kuva: Carolina HusuKuivuus jätti Itä-Uudellamaalla monien tilojen nurmirehusadon vajaaksi.
Ari Reitin lypsykarjanavetta sijaitsee Mäntsälässä ja nuorkarja majailee Askolan puolella. Askolassa vettä tuli kesä–elokuussa 70 millimetriä, Mäntsälässä ei sitääkään vähää.
Reitti laskeskelee, että lypsylehmien rehut loppuvat helmi–maaliskuussa, olettaen, että kolmannesta rehusadosta saadaan edes jotain. Halla on jo käynyt verottamassa osan sadosta.
Lähellä on lopettava tila, jolta Reitti on jo varannut siilorehua. Sillä lehmät pärjäisivät seuraavaan kesään. Rahaa rehuihin ei kuitenkaan ole. Hintaa ei ole vielä sovittu, ja Reitti yrittää neuvotella maksuaikataulusta.
”Kustannusten nousun ja nyt vielä energian hinnan takia lisärehujen osto on mahdoton yhtälö.”
Tammi–heinäkuun rehukustannukset olivat tilalla 75 000 euroa edellisvuotta kalliimmat. Polttoaineeseen on mennyt 20 000 euroa enemmän.
”Kustannusten nousun ja nyt vielä energian hinnan takia lisärehujen osto on mahdoton yhtälö.” Ari Reitti
Reitti myöntää, että apua tarvitaan nyt kipeästi. Lainojen lyhennysvapaita on jouduttu käyttämään vuodesta 2014 lähtien, kun Venäjä miehitti Krimin ja pakotteet iskivät maitomarkkinoihin. Liikkumatilaa pankilta ei siis juurikaan ole enää tulossa. Tilan isot laskut on siirretty maataloustukien maksatusaikataulun mukaisesti loppuvuoteen, mutta AB-alueen eläinpalkkio siirtyi ensi vuoteen.
Valtion alkutuotannolle tarkoitetusta 300 miljoonan euron kriisipaketista Reitin tilalle lohkesi tänä vuonna muutaman tuhannen euron energiaveronpalautus. Lokakuussa maksetaan luonnonhaittakorvaus korotettuna. Korotus on 50 euroa hehtaarilta.
Se ei yksinkertaisesti riitä, sanoo Reitti. ”Tuottajalle maksettavan maitolitran hinta laahaa noin 10 senttiä siitä tasosta, jolla tulisi toimeen.”
Reitti pitää täysin realistisena, että lypsykarjatilanpito loppuu keväällä, jos rahaa ei mistään tule lisää. Kahden robotin tilalla lypsää vajaa 100 lehmää. Peltohehtaareja on 147.
”Mielelläni tekisin tätä työtä. Harmittaa, jos joutuu ulkopuolisista syistä lopettaa”, Reitti kertoo.
Kun talousvaikeuksien lisäksi henkilökohtainen elämä kolhii, on jaksaminen tiukilla.
”Tuntuu, että kukaan ei halua enää auttaa meitä viljelijöitä”, Reitti sanoittaa tuntemuksiaan.
Rehusato onnistui koko maassa kohtuullisesti
Nurmirehusadon onnistuminen on monen tekijän summa. Vesi on oleellinen tekijä, mutta tänä vuonna sadonmuodostukseen on vaikuttanut myös, miten tilalla on lannoitettu, sanoo ProAgrian nurmentuotannon huippuosaaja Jarkko Storberg.
Hinnannousun takia lannoitteita on jouduttu käyttämään harkiten.
”Heikompi lannoitustaso on näkynyt nurmirehusadossa”, Storberg toteaa kuluneesta kasvukaudesta.
Sateiden osalta toisaalla on kärsitty pistemäisistä ukkoskuuroista ja toisaalla taas äärimmäisestä kuivuudesta.
Rannikkoseudulla sataa perinteisesti sisämaata vähemmän. Storbergin mukaan ainakin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toinen rehusato kärsi paikoin kuivuudesta. Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla sadot ovat olleet normaaleja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





