KKV: Tuottajilla on mahdollisuus järjestäytyä nykyistä enemmän ja saada suurempi neuvotteluvoima ruokamarkkinoilla – tuottajaorganisaatioiden mahdollisuudet ovat vielä paljolti käyttämättä
"Tuottajien ja teollisuuden kannalta olisi parempi, jos olisi useampia kuin kaksi suurta kauppaketjua."
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) pääjohtaja Kirsi Leivo on huolissaan maatalouden toimintaedellytyksistä. Hän toivoo tuottajajärjestön ottavan roolia tuottajaorganisaatioiden perustamisessa. Kuva: Jarkko SirkiäKilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) pääjohtaja Kirsi Leivo on huolissaan kustannuskriisin keskellä olevista viljelijöistä.
"Olemme seuranneet KKV:ssa ruokaketjun tilannetta. Olen huolissani maatalouden toimintaedellytyksistä. Tilanne menee hälyttävään suuntaan."
Ovatko ruokaketjun osapuolet olleet yhteydessä virastoon ja vaatineet toimenpiteitä?
"Tuottajilta, elintarviketeollisuudelta tai etujärjestöiltä ei ole tullut selvityspyyntöjä virastoon", Leivo vastaa.
"Epävirallisia keskusteluja alan toimijoiden kanssa on käyty. Niissä ei ole tullut konkreettisia ehdotuksia."
Talven aikana maatalouden kriisistä käydyssä keskustelussa on useamman kerran todettu viljelijöiden neuvotteluaseman olevan heikko.
Suomessa sovelletaan EU:n kilpailulainsäädäntöä. Viljelijät eivät ole hyödyntäneet siinä olevia poikkeuksia niin paljon kuin muissa EU-maissa, Leivo sanoo.
Hän tarkoittaa tällä tuottajaorganisaatioita, joita viljelijät voisivat perustaa niin tuotteiden myyntiin kuin tuotantopanosten ostoon.
Myös maatalouspolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta on nostanut esiin tuottajaorganisaatioiden mahdollisuudet (MT 16.2.).
EU:n kilpailuoikeuden sallimista keinoista jyvälle pääseminen ja tuottajaorganisaation perustaminen ovat vaikeita asioita.
Leivo heittää siitä palloa tuottajajärjestölle. "Tuottajajärjestö voisi ottaa neuvojan roolin ja auttaa viljelijät alkuun tuottajaorganisaatioiden kanssa. Viljelijät tarvitsevat asiantuntija-apua."
Päivittäistavarakauppa on Suomessa hyvin keskittynyt. Se on ollut vuosia yksi keskustelunaihe maatalouden kannattavuusongelmista puhuttaessa.
"Meillä on kaksi suurta toimijaa päivittäistavarakaupassa. Tuottajien ja teollisuuden kannalta olisi parempi, jos olisi useampi kauppaketju."
1990-luvun alussa oli vielä useampia ketjuja, mutta lama karsi kauppoja pois. S- ja K-ryhmien asema vahvistui, Leivo taustoittaa.
Elintarvikemarkkinalakiin on julkisuudessa vaadittu muutoksia.
Esimerkiksi tuottajajärjestö MTK on vaatinut, että kauppa ei saisi tehdä kilpailutusta aiemmin kuin kaksi kuukautta ennen valikoimajakson alkamista. Nyt hintoja on lyöty lukkoon jopa vuosi etukäteen.
Leivo sanoo, että näin yksityiskohtaisen sääntelyn vieminen lakiin ei ole tehokasta. "Mieluummin elintarvikemarkkinavaltuutettu voisi antaa suosituksia asiasta."
"Valtuutettu on ollut nyt kriisin aikana aktiivinen", hän kiittelee.
Mitä KKV aikoo tehdä ruokaketjun kriisin helpottamiseksi?
"Meillä on suunnitteilla oma selvitys elintarvikeketjun toiminnasta. Katsomme kuitenkin sitä ennen maatalous- ja metsätieteiden tohtori Kyösti Arovuoren raportin."
Arovuoren selvitys ruokaketjun sopimussuhteista julkaistaan ensi viikolla. Sen tilaamisesta päätettiin joulukuussa elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikbergin järjestämässä ruokaketjun osapuolten kokouksessa.
Jutun alussa mainittiin, että KKV on keskustellut alan toimijoiden kanssa elintarvikeketjun tilanteesta. Ovatko KKV ja tuottajien MTK pitäneet palaveria?
"Ei äskettäin ole. Mielellämme keskustelisimme tuottajajärjestön kanssa", Leivo sanoo.
Lue myös:
Tuottajaorganisaatio onnistunut neuvottelemaan lammastiloille selviä korotuksia lihan hintaan
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
