Kilejä tapetaan, koska vuohenlihan kasvatus ei kannata

Harva kili saa varttua aikuiseksi, sillä vuohenlihalle ei oikein ole markkinoita. Kuva: Kari Salonen

Vuohenjuuston kysyntä kasvaa, mutta vuohenlihan markkinat eivät toimi. Siksi suurin osa kileistä teurastetaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin pian syntymän jälkeen.

Ruotsissa syntyi kohu, kun Ruotsin radio kertoi, että maassa tapetaan 6 000 pikkukiliä vuodessa. Suomessa asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Vuohen pitää poikia tuottaakseen maitoa. Vuohenlihalle ei Ruotsissa ole kysyntää, joten suurin osa kileistä tapetaan vain muutamia tunteja syntymänsä jälkeen, Yle kertoo. Teuraaksi päätyvät etenkin kilipukit.

Ruotsissa on noin 60 vuohenmaitotilaa. Määrä on kolminkertaistunut 1990-luvun puolivälistä.

Myös Suomessa 95 prosenttia kileistä lopetetaan pian syntymänsä jälkeen, MTK:n lammasjaostossa Suomen vuohiyhdistystä edustava sastamalainen Erkki Väisänen arvioi. Vuohen kasvattaminen lihaksi ei meilläkään kannata.

Suomessa on Väisäsen mukaan kuutisen tuhatta kuttua. Kilejä syntyy 2 000–3 000 vuodessa.

Vuohenlihalle olisi Väisäsen mukaan Suomessa menekkiä. "Jos kustannukset ja hinta kohtaisivat, kaikki liha menisi kaupaksi."

Kysyntä on kasvanut maahanmuuttajien määrän mukana. Liha maistuu kyllä muillekin, Väisänen vakuuttaa. "Vuohenliha on yksi maailman parhaita lihoja, riistamainen, vähän kuin peuran liha."

Kasvatustoiminnalle on meillä yritetty luoda edellytyksiä. Vuoden alussa otettiin käyttöön teuraskilien laatupalkkio.

Väisäsen mukaan palkkio on pieni. "Mutta yritystä nyt ainakin on."