Viljelijät ja vanhat lehmät nousevat arvoonsa – poikkeustila herätti ihmiset huoltovarmuuteen

Laidunnus on energiatehokasta ruokintaa. Holstein-lehmien määrä on ohittanut ayrshiren. Kuva: Markku Vuorikari

Koronapandemia ja sen tuoma poikkeustila on nostanut huoltovarmuuden ihmisten tietoisuuteen.

Se lisää kotimaisen ruuantuotannon ja maatalouden arvostusta, uskoo johtava asiantuntija Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta.

Nokka puhui torstaina maidontuotannon tulosseminaarissa, joka järjestettiin videoseminaarina vallitsevien kokoontumisrajoitusten takia.

Tuotosseurantakarjoissa lehmät lypsivät viime vuonna maitoa keskimäärin 9 937 kiloa lehmää kohti. Keskituotos nousi edellisestä vuodesta 142 kiloa.

Luomutiloilla keskimääräinen tuotos oli 9 111 kiloa.

Energiakorjattua maitoa lehmät tuottivat keskimäärin 10 534 kiloa. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 245 kiloa.

Ruotsissa lehmät tuottivat energiakorjattua maitoa viime vuonna 10 417 kiloa, Tanskassa 11 002 kiloa.

Energiakorjatussa maitotuotoksessa otetaan huomioon maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet. Mitä enemmän maidossa näitä on, sitä parempaa hintaa siitä saa.

"Meillä on erittäin hyvät edellytykset asettaa tavoitteeksi kaikille maitotiloille 11 000 kiloa energiakorjattua maitoa. Lähes neljäsosa tuotosseurantatiloista ylittääkin jo tämän tavoitteen", Nokka sanoo.

Keskituotosta ei kuitenkaan auta yksin tuijottaa, vaan oleellista on se, miten paljon lehmä tuottaa maitoa elinaikanaan.

"Kun elinikäistuotos nousee, tarvitaan vähemmän eläimiä ja eläinpaikkoja uudistamiseen. Näin säästetään kustannuksissa ja vähennetään maidon ilmastovaikutuksia", sanoo Nokka.

Tuotosseurannan mukaan suurimmat maitomäärät lehmät lypsävät neljännellä ja viidennellä lypsykaudellaan.

"Eikä kuudennenkaan kauden tuotos huono ole."

Mitä vanhemmaksi lehmää tilalla pidetään, sitä pienempi on maitokiloa kohti tuleva kustannus vasikan kasvattamisesta lehmäksi.

Nuorten eläinten poistoon on syynsä. Tärkeimmäksi on noussut huono hedelmällisyys sekä huono tuotos tai jalostusarvo.

Lehmien keskipoikimakerta on viime vuosina hiukan noussut ja vuonna 2019 se oli 2,57 kertaa.

Lehmäroduissa holsteinia on nyt suomalaistiloilla ayrshireä enemmän. Vuonna 2017 tilanne oli vielä toisin päin.

Energian kulutukseen pystytään vaikuttamaan maatiloilla monin tavoin ja paljon. Kulutus voi olla mahdollista jopa puolittaa.

Peltoviljelyssä tilusrakenteella on valtava merkitys energian kulutukseen, sanoo johtava asiantuntija Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta.

"Traktori on paras kone pellolla, mutta ei maantiellä."

Hän kannustaa viljelijöitä, joilla on osa pelloista kaukana, miettimään ratkaisuja näiden peltojen hoitoon. Voisiko esimerkiksi urakoitsijat huolehtia niistä tai onko tilusrakennetta mahdollista parantaa.

Myös muokkaustavalla voi olla suuri merkitys viljelyn energialaskuun, jos verrataan esimerkiksi kyntöä ja suorakylvöä.

Laidunnus säästää energiaa peltotöissä sekä navetassa. Samoin eläinten korkeampi ikä, kun uudistamiskulut pienenevät.

Biokaasuntuotanto on Karin mukaan kannattavaa vasta kolmen robotin kokoluokan tilalla. Pienempien tilojen kannattaa biokaasussa tehdä yhteistyötä.

Tilojen oma sähköntuotanto on silloin kannattavaa, kun sillä korvataan ostosähköä, jolloin myös siirtohinta jää pois. Verkkoon sähkön myyminen ei kannata.

Hiilen sidonnasta Kari totesi, että peltokasvien satoon sitoutuu keskimääräisellä maitotilalla hiiltä enemmän kuin sen metsiin. Peltojen hiilensidontaa ei kuitenkaan huomioida, koska sadossa hiili on sitoutunut vain lyhyeksi aikaa.