Simojoen lohikanta vahvistuu mutta uupuu vielä tavoitteesta

Simojoella lohennousua seurataan kaikuluotaimella. Nousulohien määrä päivitetään aina seuraavana päivänä Luken verkkosivuille. Kuva: Pekka Fali

SIMO (MT) Simojoki ja Tornionjoki ovat Suomen ainoat vapaana virtaavat joet, joissa Itämeren lohi lisääntyy luontaisesti.

Viime kesänä molempiin jokiin nousi ennätysmäärä lohia. Tornionjokeen nousi 100 000 ja Simojokeen lähes 4 000 lohta. Määrät ovat kasvaneet noin nelinkertaisiksi siitä, kun kaikuluotaukset aloitettiin 2008 ja 2009.

Luonnonvarakeskuksen suunnittelijan Ville Vähän mukaan Simojoen lohikanta ei ole kuitenkaan vielä lähelläkään tavoitetasoa.

"Simojoelle nouseva lohimäärä saisi vielä kaksin- tai kolminkertaistua."

Kansallinen lohi- ja taimenstrategia on linjannut, että SImo- ja Tornionjoen tavoitetaso olisi 80 prosenttia arvioidusta potentiaalisesta vaelluspoikastuotannosta ja kutukaloista.

"Torniojoella ollaan jo hyvin lähellä tavoitetasoa", Vähä sanoo. Hänen mielestään kalastusta pitäisi kuitenkin säädellä heikoimman joen mukaan.

Vähän mukaan Simojoella ongelma on vaihteleva veden laatu.

"Metsien ja soiden ojitukset tuovat kiintoainesta. Kun pidätyskyky on huono, veden laatu saattaa vaihdella nopeastikin."

Simojoessa on myös verrattain vähän vettä ja se on lämpimämpää kuin Torniojoen vesi.

Alimmillaan luontainen vaelluspoikastuotanto oli Simojoella vain runsas tuhat yksilöä vuodessa 1990-luvun puolivälissä. Silloin poikastuotantoa piti tukea istutuksin.

Nyt istutuksia ei enää tarvita. Viime vuonna Simojoesta vaelsi mereen noin 30 000 poikasta.

Tornionjoesta mereen vaelsi viime kesänä yli miljoona poikasta.

Lohennousua voi seurata Luken verkkosivuilla