Ympäristövaliokunta: Silakan kalastuskielto on kohtuuton, eikä sille ole biologista perustetta

Silakan kalastus on merkittävä elinkeino Pohjanlahden rannikolla. Ympäristövaliokunnan mukaan sen kieltämisen sosiekonomiset vaikutukset olisivat suuret. Kuva: Pasi Leino

Eduskunnan ympäristövaliokunta pitää yksimielisessä mielipiteessään silakan kalastuskieltoa kohtuuttomana ja suhteettomana ehdotuksena.

Ympäristövaliokunnan kanta liittyy EU-komission ehdotukseen Itämeren kalastuskiintiöistä.

Valiokunnan kannan mukaan komissio ei ehdotuksessaan ota asianmukaisesti huomioon kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellistä kantaa.

ICESin mukaan silakan kalastusta voitaisiin rajoitetusti jatkaa niin Itämeren pääaltaalla kuin Pohjanlahdellakin.

Valiokunnan mukaan ICESin tieteellinen neuvo on ainoa kestävä pohja kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen.

Kannassaan valiokunta on samanmielinen valtioneuvoston kanssa, joka myös vaatii kalastuksen jatkamisen mahdollistamista ICESin tieteellisen neuvon mukaisesti.

Valiokunnan mukaan Pohjanlahden ehdottomalle kalastuskiellolle ei ole tieteellisiä biologisia perusteita, ja sen vaikutukset alueen kalastuselikeinolle olisivat kohtuuttomat.

Valiokunta otti kantaa myös lohenkalastuksen sallimisen jatkamista vuosien 2022 ja 2023 rajoitusten pohjalta.

Samalla ympäristövaliokunta kuitenkin vaati toimia Itämeren tilan parantamiseksi.

Ylikalastuksen lisäksi kalakantojen heikkoon tilaan vaikuttavat valiokunnna mukaan esimerkiksi ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitus, elinympäristöjä ja lajien tilaa heikentävät toimet kuten ruoppaukset, ruoppausmassojen läjitykset, vesirakentaminen ja vieraslajit.

Lisäksi Itämeren ongelmiksi mainittiin roskaantuminen ja vedenalainen melu.

Voimakkain rannikkovesien ja avomeren tillannetta heikentävä tekijä on valiokunnan mukaan kuitenkin liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen.