
Kylvösiemenistä saattaa tänä keväänä tulla pulaa
Viljelijöiden kannattaa olla hyvissä ajoin liikeellä siemenkaupoilla. Kotimaan lisäksi kysyntä kevätviljoille on kovaa Ruotsissa ja Tanskassa, kun märkä syksy vaikeutti syyskylvöjä.
Nyt on hyvä ajankohta tarkistaa tilan oman siemenen itävyys. Jämsäläisellä Kalle Hankamäellä on menossa mallasohran itävyyskoe. Kuva: Petteri KivimäkiTänä keväänä on syytä olla ajoissa liikkeellä viljelysuunnitelmien teossa, varsinkin jos aikoo käyttää ostosiementä, muistuttaa MTK:n vilja-asiantuntija Max Schulman.
”Tuntuma on, että kevään kylvösiemenistä voi tulla pulaa.”
Syynä on kevätkylvöisten viljojen kysyntä Ruotsissa ja Tanskassa. Erityisesti ohralle on Schulmanin mukaan kysyntää.
”Molemmissa maissa syksy oli sateinen, eikä syysviljoja päästy normaaliin tapaan kylvämään. Kevätviljoja kylvetään siellä muutenkin vähän, eli kylvösiemenistä on näissä maissa vajausta.”
Schulmanin mukaan on epätavallista, että Ruotsiin ja Tanskaan kysytään näin suuria määriä kylvösiementä.
Ruotsissa ja Tanskassa kylvetään melkein kuukauden meitä ennen, siksi kylvösiemenhankinnoissa kannattaa olla ajoissa liikenteessä, Schulman muistuttaa.
Kysyntää tullee olemaan myös kotimaassa, sillä märkyyden takia meilläkin jäi syysviljoja kylvämättä.
”Syysviljojen talvehtimisesta ei vielä pysty sanomaan tarkkaa arvioita, mutta tässä vaiheessa jo tiedetään, että on alueita, joilla oraiden päälle on alkanut muodostua vahva jääkerros”, Schulman tietää.
Maa- ja metsätalousministeriö alensi sertifioidun siemenen itävyysvaatimuksia aiemmin tänä vuonna. Asetus on voimassa 30.6. saakka.
Mitä sitten kannattaisi kylvää?
”Nyt pitää katsoa mikä markkinatilanne on ja toimia sen mukaan.”
Schulman ohjeistaa marssimaan paikallisen viljanostajan pakeille kysymään, mistä ovat valmiit tekemään sopimuksia.
”Toimijat tekevät sopimuksia niistä viljoista, joille on tarvetta ja kysyntää”, Schulman muistuttaa.
Osoitteetonta viljaa ei kannattaisi hänen mukaansa kylvää.
”Monet viljanostajat eivät ottaneet viime vuonna viljaa vastaan muuta kuin sopimusviljelijöiltä.”
Schulman suosittelee harkitsemaan hintakiinnityksiä osalle viljoista jo nyt.
”Taskulaskin käteen. Viljan hinta on suhteellisen siedettävällä tasolla, mutta tulos riippuu siitä millä hinnalla saa tuotantopanokset ostettua.”
”Nyt pitää katsoa mikä markkinatilanne on ja toimia sen mukaan.”
Hän muistuttaa, että paikallinen toimija voi olla myös naapurin karjatila, joka voi olla kiinnostunut korjattavasta nurmialasta.
”Nurmi kannattaa viljatilalla pitää keinovalikoimassa. Toinen vaihtoehto on pellon kunnostusnurmi. Samalla hoidetaan pahoja kestorikkoja pois, kuten hukkakauraa ja rikkakananhirssiä. Apilavaltainen nurmi sitoo typpeä ja juuret parantavat maan rakennetta.”
Etuna on, että nurmen jälkeen päästään kylvämään aikaisin syyskasveja. Tukien asettaman vaatimus pellon kasvipeitteisyydestä hoituu kuin itsestään.
Sopimustuotantoon siirtyminen on Schulmanin mukaan jonkin verran yleistynyt. Kuvituskuva. Kuva: PasiLeinoMarkkina toimii viljapuolella Schulmanin mukaan aivan normaalisti. Kritiikkiä kuitenkin tulee aika ajoin siitä, että meillä ei makseta samaa hinta kuin esimerkiksi Pariisin Euronext-pörssissä.
”Heillä siellä toimijat voivat olla aidosti mukana maailmanmarkkinassa ja tasata tarjontaa”, Schulman selittää hintaeroja.
Schulman myöntää, että keinovalikoima viljatilan markkinoilla toimimiseen on pieni. Aktiivisesti toimimalla itsenäinen viljelijä voi kuitenkin edesauttaa markkinoiden toimimista.
Myynnin ajankohdalla on myös suuri vaikutus.
”Me olemme usein myöhässä. Jos viljaa pantataan ja myydään keskikesällä, se tukkii markkinat ennen sadonkorjuuta. Muualla Euroopassa on siinä vaiheessa käyty kauppaa jo kaksi kuukautta.”
Viljelijöiden kannattaa olla tänä keväänä etupainotteisesti liikenteessä, sillä hinnat ovat kohtalaiset, ja toimijat voivat odottaa, että hintapaine vähän laskee.
Sopimustuotantoon siirtyminen on Schulmanin mukaan jonkin verran yleistynyt.
”Olemme nähneet, että kassan hallinta on helpompaa, kun viljan myynti on varmistettu.”
Viljelijöiden kannattaa olla tänä keväänä etupainotteisesti liikenteessä, sillä hinnat ovat kohtalaiset, ja toimijat voivat odottaa, että hintapaine vähän laskee.
Markkinasilmän harjoittamisella on etunsa myös tulevaisuutta ajatellen.
”On odotettavissa, että seuraaviin cap-kausiin EU laajentuu. Ukrainakin voi 10 vuoden sisällä jo olla mukana. Tukipolitiikka alkaa silloin olla haasteellista.”
”Jos tukipuolelta saadaan 3–10 euroa hehtaarille lisää, niin jos etukäteen viljelysopimuksilla saa 50–60 euroa per viljatonni lisää, sillä on suurempi vaikutus kuin tuilla”, Schulman alleviivaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







