Etsintäkuulutus: Missä luuraavat Suomen aromikkaimmat humalat?
Pitkästä päivästä ja lyhyestä yöstä nauttinut kotimainen humala soveltuu erinomaisesti antamaan katkeruutta ja aromia pienpanimoiden oluisiin.Pihoja, puutarhoja ja lähimetsiä kannattaa kesän ajan katsoa sillä silmällä – josko siellä kasvaisi humalaa.
Luonnonvarakeskus Luke etsii tuhatta Suomessa vähintään 50 vuotta viljeltyä humalaa, jotka sopivat erityisesti oluen valmistukseen.
Ikävaatimuksen lisäksi olisi hyvä, että humala on terve, satoisa ja taudinkestävä. Paras humala tuottaa aromiltaan, maultaan tai tuoksultaan erityislaatuisia käpyjä.
Tietoja humalista kerätään heinäkuun loppuun saakka. Ilmiannon voi tehdä osoitteessa
Olueen maustamiseen eli aromihumalointiin kaivataan kotimaista humalaa, koska pienpanimoiden juomia kysyntä kasvaa kasvamistaan.
Kansalaisten ilmoittamista kannoista valitaan kymmenen parasta perusteellisten tutkimusten jälkeen ja yhteistyössä pienpanimoiden kanssa, kertoo Teija Tenhola-Roininen Lukesta.
Priimuslajeja täytyy tutkia edelleen, jotta niiden erityisominaisuudet saadaan varmasti esiin. Lisäksi niitä solukkoviljellään tautivapaiksi, jotta taimistot voivat ottaa niitä tuotantoon.
Luke kerää tietoa myös humalanviljelystä. Humala-alat ovat Suomessa hyvin pieniä ja tänne tuskin tulee tulevaisuudessakaan eteläisemmän Euroopan suoranaisten humalametsien kaltaisia viljelyksiä, Tenhola-Roininen arvioi.
Niin ikään tutkijat ovat kiinnostuneita humalan hedekasveista mahdollista jalostusta varten.
Eteläisemmässä Euroopassa suomalainen humala herättää ihmetystä ja epäuskoa.
Luken edustajat vierailivat viime kesänä Sloveniassa, joka on maailman kymmenen suurimman humalantuottajan joukossa.
"Siellä oltiin todella hämmästyneitä. Esityksemme kuvia piti suurentaa, jotta uskottiin, että niissä todella oli käpyjä."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

