Puolustusvoimat kokeilee virtsan talteenottoa lannoitteeksi – Porin prikaatin harjoitusalueella on käytössä kenttäkäymälä Biomaja
Ruotsissa kehitetty ravinteiden talteenottotapa sitoo typen ja fosforin puutuhkaan, joka sopii peltolannoitteeksi.
Purkeissa on puutuhkaa ja biohiiltä, joihin on sidottu virtsan ravinteet, kertoo maisteriopiskelija Caroline Karlsson Ruotsin maatalousyliopistosta. Kuva: Veikko NiittymaaRuotsin maatalousyliopistossa, SLU:ssa, kehitettyä virtsan talteenottoa testataan parhaillaan Porin Prikaatin harjoitusalueella Säkylässä osana Sitran ja yhteistyökumppaneiden Mortti-hanketta.
Prikaatin Camp Mauri -harjoitusalueella on ollut talvesta saakka käytössä kenttäkäymälä, Biomaja, joka pysyy siellä kesään saakka. Alueella koulutetaan muun muassa rauhanturvaajiksi lähteviä.
Puolustusvoimat valikoitui koepaikaksi, koska käyttäjiä on siellä riittävästi. Kenttäkäymälä pystyy käsittelemään 30 litraa virtsaa vuorokaudessa, mikä tarkoittaa noin 150 käyntiä.
Lisäksi Säkylässä on paneuduttu ympäristöasioihin, koska koko varuskunta on pohjavesipatjan päällä, toteaa ylivääpeli Eetu Pohjolainen Porin Prikaatista.
Pohjolaisen mukaan jätehuolto on iso työ kenttäoloissa ja harjoitusleireillä, missä riukua ei ole ollut lupa käyttää vuosikymmeniin.
Kenttäkäymälä on saanut hyvän vastanoton osin siksi, että sisällä on lämmin, kertoo pioneeri Ville Kujala Porin Prikaatista.
Ravinteiden kierrättäminen korostuu tulevaisuudessa ja tämä on yksi keino vastata siihen, toteaa tutkimusinsinööri Riikka Malila Sykestä.
Ravinteet voidaan käyttää saman tien syntypaikalla kasveille. Se on huomattavasti tehokkaampaa kuin sekoittaa virtsa muuhun jäteveteen ja ottaa ravinteet sen jälkeen talteen. Puhdistamolietteitä ei lisäksi haluta käyttää pelloilla.
Jätevedenpuhdistuksessa merkittävä osa typestä haihtuu ilmaan ja menetetään. Mortissa talteen saadaan moninkertaisesti typpeä verrattuna jätevedenpuhdistamoihin,
Kiertotalous ja ravinteiden kierrättäminen on hallituksen kärkihankkeita, ja Malila lähettää terveisiä myös tulevalle hallitukselle, että työtä pitää jatkaa.
Tohtorikoulutettava Prithvi Simha SLU:sta toteaa, että järjestelmää on kehitetty kuusi vuotta. Ruotsissa sitä on testattu yhden talouden kokoluokassa. Säkylässä kokeiltava kokoluokka on viisi kertaa suurempi.
Käymälässä erotellaan virtsa ja uloste, koska SLU:n kehittämä prosessi toimii vain virtsalla. Uloste kompostoidaan tavallisen ulkokäymälän tapaan.
Virtsa ohjataan tavallista puutuhkaa sisältäviin astioihin. Puutuhka nostaa seoksen pH:n reilusti yli kymmeneen. Sen jälkeen seos kuivataan ja jäljelle jää tuhkamaista ainetta, johon ravinteet ovat sitoutuneet.
Ihmisen tuottamasta typestä 60 prosenttia on virtsassa ja 40 prosenttia fosforista, Malila toteaa.
Kokeilu on vasta niin alussa, ettei esimerkiksi laitteiston energiantarpeesta ole tietoa. Nyt testataan menetelmän toimivuutta, Simha toteaa. Säkylässä kuivatukseen käytetään sähköä.
Seoksen lämpötila ei saa nousta yli 60 asteen, jotta typpi ei haihdu. Samaten pH:n pitää olla yli kymmenen, koska muutoin entsyymit alkavat muuttaa typpeä ammoniakiksi, joka haihtuu ja aiheuttaa hajua.
Tuhkaa on kolmessa astiassa kussakin 10 litraa. Se riittää noin kuukauden käyttöä varten, mutta Simha kaavailee käyttöajan pidentämistä jopa vuoteen. Tuhkaa ei sinällään tarvita lisää, mutta seoksen pH laskee, ja tuhkaa tai kalkkia tarvitaan lisää.
Jäljelle jäävä tuhka on erinomaista peltolannoitetta, joka sisältää kuukauden käytön jälkeen 10 prosenttia typpeä, 2,5 prosenttia fosforia ja 5 prosenttia kalia.
Seuraavaksi Simha aikoo pelletöidä lopputuotteen, jolloin sitä voidaan käyttää kylvökoneessa tavallisen lannoitteet tapaan.
SLU aikoo viedä ideaa ympäri maailmaa. Ensi vuonna hanke laajenee Boliviaan ja Etelä-Afrikkaan.
Malmössä Ruotsissa rakennetaan parhaillaan kerrostaloa, jossa virtsa erotellaan muusta jätevedestä ja käsitellään keskitetysti juuri tällä järjestelmällä. Rakennus valmistuu ensi vuonna, Simha sanoo.
Simha ei halua kertoa idean yksityiskohtia, sillä järjestelmälle haetaan patenttia.
Kylmissä oloissa tarvitaan lämmitystä veden haihduttamiseen, mutta lämpimissä maissa laitteet toimivat ilman ulkopuolista energiaa. Se voi olla iso etu monissa Afrikan ja Aasian maissa.
Itse laitteisto on edullinen, ei juuri tavallista kompostikäymälää kalliimpi, Simha sanoo. Se voisi sopia oivasti kesämökkikäyttöön.
Mortti on lyhennys Mobiilista ravinteiden talteenotosta kenttäolosuhteissa -hankkeesta. Sitran lisäksi mukana ovat Syke, Tampereen AMK ja käymäläseura Huussi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
