Satoa 135 eri omenalajikkeesta
KONTIOLAHTI (MT)
Laaja lajikevalikoima sopii meille erinomaisesti, koska olemme erikoistuneet palvelemaan itsepoimijoita, sanoo omenanviljelijä Reetta Lempinen Lempisten Luomuomenasta Kontiolahden Romolta.
Yhteensä kolmen hehtaarin laajuisella omenatarhalla kasvaa noin 1 800 hedelmäpuuta. Omenasatoa odotetaan 4 500–5 000 kiloa.
”Lämpimän ja sateettoman sään ansiosta pölytys onnistui hyvin, eikä kuivuus ole vaivannut”, kuvailee Lempinen kuluvaa satokautta.
”Sato on kyllä kypsynyt etuajassa.”
Omenatarha sijaitsee etelärinteellä ja maa on hikevä. ”Minä haluan kasvattaa omenapuita, jotka pärjäävät ilman kastelua ja pysyvät tukematta pystyssä.”
Tarhan vanhimman osan noin 40 omenapuuta on istutettu 1930- ja 1940-lukujen vaihteessa. Tila on ollut saman suvun hallussa jo 200 vuotta.
”Meillä viljellään osin epäammattimaisesti siinä mielessä, että osa tarhasta on kokonaan nurmikolla ja vain uusimpien puiden aluset on katettu kankaalla.”
Lempinen käy tilan ulkopuolella töissä, syksyisin tosin harvakseltaan.
Jos haluaisi saada pelkästään omenatarhasta elantonsa, pitäisi puumäärä kaksinkertaistaa, satokautta pidentää muilla hedelmäpuilla ja mehustamotoimintaa kasvattaa, luettelee Lempinen.
Tällä hetkellä koko luomuomenasato saadaan hyödynnettyä.
Itsepoiminnan lisäksi tilalla toimii mehustamo. Siellä mehustetaan myyntiin tilan omaa luomuomenatäysmehua ja -tuoremehua. Myyntimehujen lisäksi mehustetaan asiakkaille.
”Emme ole lähteneet tavoittelemaan pääsyä kauppaketjuihin. Pärjäämme itsepoiminnalla, omalla jatkojalostuksella ja myymällä omenoita pienille erikoisliikkeille. Tarjonta ja kysyntä ovat hyvin tasapainossa.”
Lempinen uskoo luomuomenan kysyntään ja sen kasvuun, kunhan hinta ei karkaa liian korkeaksi.
Luomuomenatarhalla tiettyjen torjunta-aineiden käyttö olisi sallittu. Lempinen pitää oksasaksia tehokkaimpana torjuntakeinona.
Jos jossain näkyy toukkia, leikkaan toukkaisen osan oksasta pois ja kuljetan sen tilalta pois, hän kertoo.
Omenakääriäinen ilmaantui noin kolme vuotta sitten tarhalle ensimmäisen kerran. Se verottaa satoa vuosittain muutaman sadan kilon verran.
Laajan lajikevalikoiman lisäksi Lempinen on käyttänyt laajasti eri perusrunkoja. ”Mitään valmista mallia tai yhdistelmää ei ole olemassa näille korkeuksille. Omena kyllä menestyy, kunhan löytää hyvän yhdistelmän.”
Perusrunkoina tarhan omenapuissa on käytetty perinteistä voimakaskasvuista Antonovka-perusrunkoa, voimakkaasti kasvua hillitseviä perusrunkoja, välipuurunkoja sekä lievemmin kasvua hillitseviä perusrunkoja.
”Kokeilut eivät ole nopeita, sillä sadon odottamiseen menee viisi vuotta.”
Lempisen lempilajike vaihtelee kauden eri vaiheissa. Eri kanelilajikkeiden lisäksi hän nimeää kuitenkin MTT:n jalosteen Pekan yhdeksi suosikikseen.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
