Sää oikuttelee, kylvöt kangertelevat
Oikukkaat säät ovat hidastaneet kevätviljojen kylvöjä koko maassa. Osassa maata kylvöt ovat edelleen kesäkuun alussa kesken.
Sateet, viileys ja märät pellot ovat haitanneet kylvöjä eritoten maan itäosissa, todetaan Pro Agria Keskusten liiton alueellisilta keskuksilta kokoamien tietojen pohjalta laatimassa kasvutilannekatsauksessa.
Sateiden vuoksi alueiden väliset erot kasvukauden ja kylvötöiden etenemisessä ovat kasvaneet.
Pahimmin sateista kärsineillä alueilla kevätkylvöjen arvioidaan olevan viisi vuorokautta jäljessä tavanomaisesta aikataulusta. Sen sijaan Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Lounais-Suomessa kylvöt saatiin päätökseen viikkoa tavanomaisesta aiemmin.
Myös saman alueen tilojen ja tilojen lohkojen väliset erot ovat tänä keväänä suuret.
Sateista kärsineillä alueilla liiallinen märkyys on saanut kasvustot paikoitellen kellastumaan. Osalla lohkoista pellon pinta on kuorettunut.
Toisaalta Länsi-Suomen rannikkoalueella osa pelloista on saanut vain vähän sateita, joten lannoiterakeet ovat hajonneet huonosti ja kevätviljat kärsivät ravinteiden puutteesta.
Yöhalloista ei ole ollut merkittävää haittaa lukuun ottamatta Ahvenanmaan marja- ja omenaviljelyksiä, joilla halla on saattanut aiheuttaa lieviä vioituksia.
Mahdolliset vioitukset tulevat näkyviin vasta myöhemmin.
Kevätvehnä on saatu kylvettyä suuressa osassa maata. Pahimmin kylvöt ovat kesken Pohjois-Karjalassa, jossa viidennes kevätvehnästä on vielä kylvämättä.
Kaurakin on monella alueella saatu kylvettyä kokonaan. Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Savossa ja Pohjois-Karjalassa on kylvämättä 10–20 prosenttia ja Kainuussa jopa 25 prosenttia.
Pahimmin ovat kesken ohran kylvöt. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa ohrasta on kylvämättä kolmannes, Kaakkois-Suomessa ja Savossakin paikoin viidennes.
Ohran kylvö on jonkin verran kesken myös Uudellamaalla, Pohjanmaan rannikkoalueella, Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. Pro Agrian mukaan näillä alueilla ohrasta on kylvämättä noin viisi prosenttia.
Kevätrypsin kylvöt ovat pahimmin kesken Etelä-Karjalassa, jossa viidennes alasta on vielä kylvämättä. Muualla rypsistä on kylvämättä enää alle 10 prosenttia.
Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla kevätviljat ovat orastuneet hyvin tai erinomaisesti.
Parhaiten on orastunut kevätvehnä. Tavanomaista heikommin orastuneita kevätvehnäkasvustoja on havaittu ainoastaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa.
Välttävästi orastuneita ohra- ja kaurakasvustoja on Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Savossa. Satakunnan, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan kaura- ja ohrapelloilla on kuorettumista, mutta jyräämisen ansiosta peltojen uusintakylvöiltä on vältytty Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta.
Pro Agrian asiantuntijat arvioivat syysvehnäkasvustot tyydyttäväksi lähes koko maassa. Ainoastaan Hämeessä ja Pohjois-Savossa kasvustot ovat vain välttäviä.
Syysvehnäkasvustot ovat lippulehtivaiheessa. Ruiskasvustot ovat tulossa tähkälle Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla alueilla.
Tavanomaista heikompia ruiskasvustoja löytyy Satakunnasta, Pirkanmaalta, Hämeestä, Kymenlaaksosta ja Pohjois-Savosta.
Rypsi puolestaan on taimettunut tavanomaista heikommin Kymenlaaksossa ja Savossa.
Sateet ovat hidastaneet ruiskutuksien aloittamista.
Ensimmäisinä kylvettyjen kevätviljapeltojen rikkakasviruiskutukset ovat alkamassa. Etelä-Suomen kevätviljapelloilla on nyt runsaasti siemenrikkakasveja, joiden paras torjuntahetki on nyt käsillä.
Kasvitauteja ja tuholaisia on tänä vuonna monilla alueilla tavanomaista vähemmän.
Ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella suorakylvetyillä ja kevytmuokatuilla pelloilla esiintyy kasvitauteja muita enemmän. Etelä-Suomessa viljakasvustoista on tavattu jonkin verran kirppoja ja kirvoja.
Syysviljoilla ei ole ollut merkittäviä kasvinsuojeluongelmia lukuun ottamatta Etelä-Suomen rannikkoaluetta, jossa syysvehnässä esiintyy runsaasti pistelaikkua.
Etelä-Suomen rypsiviljelmillä on jonkin verran kirppoja, mutta ne eivät ole aiheuttaneet merkittäviä kasvinsuojeluongelmia. Etelä-Karjalassa on paikoitellen rypsikasvustoissa runsaasti kaalikoita, joiden torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota.
JUHANI REKU
Kasvitauteja ja
tuholaisia on
tänä vuonna monilla
alueilla tavan-
omaista vähemmän.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
