Rehuviljan heikko hinta ja markkinat ovat saaneet viljelijä Mika Saaren Seinäjoen Ylistarossa kokeilemaan vuosien varrella myös erikoiskasvien viljelyä rehuviljan rinnalla.
"Koin, ettei ollut järkeä viljellä sitä samaa, mitä kaikki muutkin, ja lähdin hakemaan korvaavia kasveja. Nyt on kolmena vuonna ollut tärkkelysperunaa ja viime vuonna ensi kerran hernettä", hän sanoo.
Sitä ennen hänellä oli viljelyssä aivan ensimmäisten joukossa hybridiruista, enimmillään jopa 40 hehtaaria. Vaikka sadot olivat välillä jopa yli 6 tonnia, talvehtimisongelmat ja lopulta ohraakin alempi hinta veivät viljelyinnon.
Tärkkelysperuna-alaa hän on kasvattanut 10 hehtaarilla vuodessa ja nyt sitä on jo 34 hehtaaria 100 hehtaarin viljelyalasta. Herneeseen Saari innostui toissakesänä, ja kasvissa häntä houkutti viljaa parempi kannattavuus, mitä tukivat vakaat markkinat.
Ratkaisua hänen ei tarvinnut katua, sillä viime vuosi oli herneelle huippuvuosi. Samalla tarjoutui myös mahdollisuus kokeilla erillisellä lohkolla Como-käsiteltyä herneen siementä. Kyse on kobolttimolybdeeni-hivenaineravinteesta, jota on saatavissa jo ensi kesän viljelyyn.
10 hehtaarin hernealasta hän kylvi kolmelle hehtaarille Como-käsiteltyä siementä ilman lannoitusta. Sen sadon hän piti koko kesän erillään, joten hehtaarisato on tiedossa: 6 700 kiloa.
"Kun koko viljelyalan keskisato oli 4 700 kiloa, ero oli huomattava", Saari ihmetteli itsekin lukuja. Saman havainnon tekivät muutkin Comoa viime kesänä kokeilleet herneenviljelijät.
Herneen viljelyttämiseen panostava A-Rehu on tehnyt erillisen herneen viljelyoppaan, jonka yksi keskeinen viesti on typen ja siementen määrän reilu vähentäminen nykyisillä hernelajikkeilla kuten Astronautella.
Saari myöntää itsekin hieman hämmentyneensä ohjeita lukiessaan. Ainahan typpeä on kasveille laitettu, ja varastossa olisi ollut vanhojen ohjeiden mukaan herneelle sopivaa Y6:ta.
"Noudatin kuitenkin ohjeita enkä laittanut typpeä lainkaan. Como-alaa lukuun ottamatta annoin kuitenkin 140 kiloa hehtaarille kaliumsulfaattia, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä", hän arvelee.
Siemenmäärä pudotettiin 215 kiloon hehtaarille eli 70 itävään siemeneen neliölle.
Herneen Saari kylvi 30. huhtikuuta ja kesäkuun alussa hän ruiskutti rikkakasvit Fenixillä. Muita toimenpiteitä ei kasvukauden aikana tarvinnut tehdä, sillä mitään ongelmia ei ilmennyt.
Kasvusto pysyi pystyssä aivan loppuun saakka, joskin se hieman ränsistyi tyypilliseen tapaansa. Myös puinti sujui ongelmitta ja 10 hehtaarin ala puitiin päivässä 6 kilometriä tunnissa nopeudella.
Saari huomauttaa, että hänellä olivat viljelyssä kovimmat maat. Herneala säilyy tänä vuonna samana, koska se sopii kaikkien viljelyssä olevien viljelykasvien kiertoon. Herneellä kierto on 4-5 vuotta.
"Vielä tänä vuonna saan herneen kohtuullisen hyvin kivennäismaille, mutta ensi vuonna joudun ottamaan turvepohjaisempia maita. Niissä lakoontumis- ja tuleentumattomuusriski on suurempi, kun maassa on typpeä valmiiksi", hän tuumii.
Saari on tyytyväinen kasvunsääde ModdusEvon tilapäiseen käyttölupaan myös herneelle. Hän aikookin käyttää mahdollisuuden hyväksi lakoontumisen estämiseksi.
Eri viljelykasvien kannattavuus on Saaren pelloilla tarkassa syynissä. Viime vuonna tärkkelysperuna oli kannattavuudeltaan selvästi paras, ja herne puolestaan kauraa ja ohraa kannattavampi.
"Tänä keväänä helpottaa tietää jo hernettä kylväessä, että siitä saa A-Rehulta vähintään 200 euron takuuhinnan tonnilta", hän korostaa.
Kolme uutta asiaa Saari oppi herneen viljelystä kantapään kautta. Ensiksi kuivauksen kanssa kannattaa olla kärsivällinen. Siemen on iso ja jää helposti sisältä märäksi.
"Lisäksi kuivuvat herneet ovat kuin haulia, jotka löysivät kahdestakin kuivaajasta heikot paikat kuivaajapellistä elevaattorin yläpäästä", hän sanoo.
Puidessa on syytä muistaa, että herneen hehtopaino on yli 90 kiloa. Siksi kärryjä ei kannata puida kukkuralle kuten viljoilla vaan jättää vajaiksi, muuten kärryjen kantavuus tulee vastaan.
