"Maatalous ei voi jättäytyä ulkopuolelle ilmastokeskustelusta" – tuuloslaisen viljelijän pelloilla tutkitaan hiilensidontaa

Jari Eerolan suku on viljellyt maata Tuuloksessa jo yli 350 vuotta. Hänen mukaansa tilan pitää kuitenkin elää nykymaailmassa ja kehittyä sen mukana. Kuva: Kari Salonen

Pitkään vihreänä pysyvä apila sitoo hiiltä maaperään juuristonsa avulla. Kuva: Kari Salonen

”Tähän on kylvetty apilaa viherlannoitteeksi. Ensi syksynä olisi tarkoitus laittaa syysviljaa”, kertoo Jari Eerola Hämeenlinnan Tuuloksesta osoittaessaan syksyisestä tihkusateesta huolimatta vihreää peltoa.

Pääasiassa Eerolan pelloilla tuotetaan rehua tilan eläimille. Hiiliviljely ja erityisesti oman tilan hiilitase kuitenkin kiinnostavat häntä. Yhteistyössä Atrian kanssa on laskettu lihakarjan hiilipäästöjä.

"Maatilan hiilitase on hirmu monimutkainen asia. Pellot on yksi osa, eläimet toinen, ja sitten jos vielä on metsää, niin koko tilan hiilitaseen laskeminen ei ole ihan yksinkertainen juttu"

Maaperään varastoituu sitä enemmän hiiltä mitä enemmän siellä on eloperäistä ainesta. "Lisäämällä maaperän multavuutta myös sen hiilivarasto kasvaa."

Eerolan mielestä maatalous ei voi jättäytyä ulkopuolelle ilmastokeskustelusta. Hänen mukaansa keskustelu pitäisi nähdä uhan sijaan mahdollisuutena kehittää omaa toimintaa.

"Jokainen yksilö täällä maapallolla tekee omia valintoja ja jos jokainen ajattelee, ettei tämä kosketa, koska on vain yksi kuudesmiljardisosa, niin silloin ei tapahdu mitään. Jos halutaan tähdätä hiilineutraaliuteen, niin se vaatii jokaisen resurssin käyttämistä."

Eerola kokee, että nykyisillä toimintatavoilla ei ole mahdollisuutta jatkaa kovin pitkään.

Hän myöntää pohtineensa myös oman tilansa ympäristövaikutuksia. "Haluaahan sitä kuitenkin pitää oman tilan kannattavana. Mekin on investoitu karjaan ja lisätty peltopinta-alaa."

"Olen kuitenkin todennut, ettei siitä jää loppupeleissä käteen yhtään sen enempää. Se ei tuota mielihyvää vaan vie pelkästään kaiken ajan."

Hän näkee hiiliviljelyssä positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi myös ratkaisun maatalouden kannattavuuteen.

"Meidänkin tilalla 15 prosenttia kustannuksista meni aikaisemmin polttoaineisiin, sähköön, keinotekoisiin lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin. Paremmalla suunnittelulla on pystytty vähentämään esimerkiksi polttoaineen kulutus puoleen tässä tilatasolla. Se on jo aika iso säästö."

Luomuviljelijäksi Eerola ei kuitenkaan suunnittele ryhtyvänsä. "Se ei kannata tässä meidän tuotantomallissa." Hän kuitenkin uskoo, että tulevina vuosikymmeninä tavanomainen ja luomuviljely tulevat lähentymään toisiaan.

Tällä hetkellä Eerola on mukana Baltic sea action groupin (BSAG) Carbon action -hankkeessa. Sen tarkoituksena on kouluttaa viljelijöitä hiilensidonnasta sekä tuottaa tutkijoiden käyttöön materiaalia erilaisten toimenpiteiden vaikutuksesta peltomaahan.

Hankkeessa on mukana noin sata viljelijää eri puolilta Suomea.

Tiloille on tehty noin kolmen hehtaarin kokoiset koealat. Toiselle puolelle tehtiin jokin hiilensidontaa parantava toimenpide ja toinen puoli pidettiin verrokkina ja viljeltiin kuten normaalistikin. Alueilta otetaan tulevina vuosina useita erilaisia maaperä- ja kasvillisuusnäytteitä.

Carbon action -hankkeessa käytettyjä keinoja ovat esimerkiksi syväjuuristen kasvien lisääminen ja pellon pitäminen kasvipeitteisenä mahdollisimman pitkään.

Eerola on mielenkiinnolla seurannut oman tilansa tuloksia. "Satokausi on nyt ohi ja sato korjattu. Koealoilta tuli ihan hyvä sato, mutta ei varsinaisesti saatu sen määrässä eroa. Eroa kyllä oli, mutta ei mitenkään merkittävää määrää. Koealue on kuitenkin sen verran iso, että ero voi johtua ihan maalajivaihtelustakin."

"Meillä hiilitoimenpide on se, että lisätään maaperään orgaanista ainetta, mikä on meillä pääsääntöisesti naudan kuivalantaa. Koska fosforin osuus on niin suuri, niin joudutaan viiden vuoden tutkimusjaksolla käyttämään myös jotain vähäravinteisempaa."

Hiiliviljelyyn tutustuminen on pannut Eerolan haastamaan myös omia ajattelumallejaan ja suhtautumistaan peltomaahan.

"Pelto on maanviljelijän tärkein tuotantoväline. Aikaisemmin ei ole ehkä mielletty, että kaikkien niiden ojitusten, kalkitusten ja lannoitusten lisäksi on myös maaperä itsessään. Pieneliöt, mikrobit ja sienirihmastot, kuinka tärkeä asia ne oikeastaan onkaan."

Tutkimushankkeiden ulkopuolella Eerolalla on myös omia maaperän parannukseen ja hiilen lisäämiseen tähtääviä suunnitelmia. "Parillekymmenelle hehtaarille on nyt kylvetty viherlannoitusnurmea ja saneerauskasvia. Tähdätään sillä maaperän multavuuden parantamiseen."

Naurahtaen hän kuitenkin kertoo osan omista kokeiluista menneen pieleen. "Tämä koko hiiliviljelyasia on niin laaja, että tuli haukattua kerralla liian iso pala. Olisi pitänyt hankkia enemmän tietoa etukäteen."

Muista hankkeessa mukana olevista viljelijöistä onkin tullut tärkeä verkosto, jolta löytyy asiantuntemusta erilaisista hiiliviljelyn mahdollisuuksista.

"Tässä ilmastoasiassa meitä tulee olemaan voittajia ja häviäjiä. Jos jättäydytään ulkopuolelle, niin me viljelijät ollaan automaattisesti niitä häviäjiä."

Lue myös: Atria pyrkii hiilineutraaliin naudanlihaan – kotimaisen esimerkkitilan naudan hiilijalanjälki on jo painunut kolmasosaan ulkomaisesta

"Tässä ilmastoasiassa meitä tulee olemaan voittajia ja häviäjiä. Jos jättäydytään ulkopuolelle, niin me viljelijät ollaan automaattisesti niitä häviäjiä."