Lapissa pulaa metsäkonekuskeista

Simon Yli-Kärpässä puut ajetaan metsästä kesäajokelpoisen tiestön varteen hyvissä ajoin ennen kevään kelirikkoa. Ajokonetta kuljettaa Jukka Mänty Tervolasta. Kuva: Kari Lindholm

–Työvoiman saanti metsäkoneiden ohjaamoon on korjuupuolen huolena, toteavat metsäkoneyrittäjä Erkki Varajärvi Tervolasta ja metsäneuvoja Tapani Peurasaari (vas.) Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksestä. Kuva: Kari Lindholm

Erkki Varajärvi työskentelee harvennussavotalla Simon Yli-Kärpässä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla. Hakkuukoneena on 35 000 tuntia ajettu Valmet 901, joka käytännössä vastaa Komatsu 901:tä. Hakkuupää on kolmeviiskymppinen. Kuva: Kari Lindholm

Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan pitkäaikainen metsäkoneurakoitsija Erkki Varajärvi, 57, Tervolasta jaksaa hymyillä, vaikka takana on kuusipäiväinen työviikko hakkuukoneen ohjaimissa.

"Töitä on enemmän kuin tarpeeksi. Se huolestuttaa, että mistä saan kuskeja, kun kaikilla metsäkoneyrittäjillä on mahdoton kuskipula."

Jos toinenkin Kemiin ja Kemijärvelle kaavailluista sellutehtaista toteutuu, kuljettajia on entistä vaikeampi löytää. Kuljettajapulan takia Varajärvi vaihtaa kaksi käytössä olevaa Valmet 901-hakkuukonetta uuteen Komatsuun, joka ryhtyy hakkaamaan kahdessa vuorossa.

"Yritys pitää järjestellä siihen malliin, että se ei ole kovin riippuvainen kuljettajista. Ei tarvita kuin poikkipuolinen sana, niin hyvin helposti tulee kuskilta tekstiviesti, jossa hän ilmoittaa ottavansa lopputilin."

Talvi kiirehtii loppusuoralle myös Simon Yli-Kärpässä, jossa Varajärvi harventaa parhaillaan 140 hehtaarin talvileimikkoa. Korjuuolosuhteet ovat olleet hyvät lukuun ottamatta roudan puuttumista, johon Lapissakin on saatu tottua 2000-luvulla.

"Ei ollut pakkasta, ei tykkyä eikä paljon luntakaan. Tämän ihanampaa talvea ei voi olla."

Talvileimikoita hakataan huhtikuun alkupäiville, ja puut juonnetaan kesäajokelpoisen tiestön varteen hyvissä ajoin ennen kevään kelirikkoa.

"Sohjo kantaa koneita ja työskentely on helpompaa kuin puuterilumessa. Haittapuolena on, että kannot jäävät helpommin pitkiksi."

Perinteisesti koneyrittäjien huolena on ollut puuston vaurioituminen harvennushakkuissa, mutta viime vuosina maaperän uraantuminen puunajossa etenkin turvemailla on noussut jo puustovaurioita suuremmaksi huolenaiheeksi.

Varajärvi pui puut yhdeltä puolelta kerrallaan. Latvat ja oksat hän parturoi ajouralle, jotta metsämaan kantavuus paranisi. Urat suunnitellaan mahdollisimman suoriksi.

Puustovaurioksi lasketaan jo tulitikkuaskin kokoiset nirhaumat eli yli 12 neliösenttimetrin kokoiset pilkat kasvuun jäävässä puustossa.

"Toisilla kuljettajilla pilkkoja tulee enemmän, toisilla vähemmän."

Kivennäismaalla maastovaurioksi luetaan yli 10 senttimetrin painaumat, jos niitä on yli 15 prosentilla ajourien kokonaispituudesta. Turvemaalla vaurioksi katsotaan vastaavasti 20 senttimetriä syvemmät painaumat, mikäli niiden määrä ylittää 15 prosenttia ajourien pituudesta.

Mikäli maastovauriot ylittävät nämä raja-arvot, ne maisemoidaan kaivinkoneella.

"Juuristovaurioiden syntymistä ja tästä aiheutuvaa puuston lahoamista painaumien peittäminen ei poista. Toimenpide on kosmeettinen", metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan metsäneuvoja Tapani Peurasaari huomauttaa.