Maatilan ja ympäristöjärjestön yhteistyö onnistuu
”Eräs ohikulkija kiitti maisemasta luettuaan lehdestä, että hänen junasta ihailemansa lampaat ovat meidän”, Peppi Laine kertoo ympäristöpalkinnon saamasta huomiosta. Puoliso Marko seuraa, miten Liinu-tytär ja paimenkoira Sissi saavat lampaat tottelemaan. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoSALO (MT)
Ympäristönsuojelua ja taloudellisesti tehokasta maataloutta voi harjoittaa rinnakkain. Yhtä lailla maanviljelijöiden ja ympäristönsuojelijoiden kannattaa kuunnella toisiaan ja edistää tärkeitä asioita yhdessä.
”Ei vastakkainasettelua vaan yhteistyötä”, sanoo maatalousyrittäjä Peppi Laine. Hänen ja puolisonsa Markon isännöimille maille on yhteistyössä WWF:n kanssa rakennettu kaksi kosteikkoa.
Laine kuvailee yhteistyötä ja WWF:n kanssa käytyjä keskusteluja erittäin palkitseviksi. Ymmärrys toisen arvoista ja tekemisistä on lisääntynyt molemmin puolin. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, kunhan keskusteluyhteys säilyy.
WWF:n edustajat ovat mukana esimerkiksi siellä, missä keskustellaan ja päätetään maatalouden ympäristötuista. Tämänkin takia on tärkeää, että heillä on yhteys käytännön viljelijöihin, Laine huomauttaa.
Salossa, Halikon Hajalassa sijaitseva Laineen maatilayritys voitti WWF:n ja MTK:n järjestämän kilpailun Suomen ympäristöystävällisimmästä tilasta. Palkinto luovutettiin isäntäparille keskiviikkona.
Laineet saavat kiitosta ympäristöasioiden laajasta huomioimisesta tilan kaikessa toiminnassa.
”Koen, että tämä on tunnustus kaikille niille viljelijöille, jotka ovat toteuttaneet tiloillaan ympäristönsuojelua”, Peppi Laine sanoo.
Hänestä on hienoa, että järjestetään kilpailu, joka tuo esiin myönteisiä asioita maataloudesta. Positiivinen julkisuus sai Laineetkin osallistumaan kisaan.
Palkintoperusteluissa kiitellään, että Laineet ovat halunneet jakaa tietoa tekemistään ratkaisuista ja valinnoista muillekin.
He ovat esitelleet tilaa monille ryhmille ja olleet Järki-hankkeen nettisivuilla esimerkkinä, mitä viljelijät voivat tehdä ympäristön hyväksi
”Laineiden maatilayritys on hieno esimerkki tavanomaisesta tilasta. Suhteellisen lyhyessä ajassa siellä on otettu käyttöön monipuolisia keinoja ympäristön suojelemiseksi ja kielteisten vaikutusten vähentämiseksi”, kertoo meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen WWF Suomesta.
MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola puolestaan kehuu voittajien edustavan maataloutta, jossa ruokaa tuotetaan panostamalla hyviin satoihin kestävästi tehostaen. ”Tämä on maaresurssin käyttöä parhaimmillaan, sillä hyvillä sadoilla voimme turvata ruuantuotannon ja jättää tilaa luonnon monimuotoisuudelle.”
Laineiden maatilayritys koostuu Mikkolan ja Muntolan tiloista, joista Mikkola on Peppi Laineen kotitila.
Laineet kasvattavat lampaita ja tuottavat muun muassa rehua, leipävehnää, mallasohraa, öljykasveja sekä viljan ja nurmen siemeniä. Tilan peltoja viljellään monipuolista viljelykiertoa noudattaen.
Pelloilla suositaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja typpeä käytetään tehokkaasi hyväksi. Laineet ovat perustaneet erilaisia suojavyöhyke-, monimuotoisuus- ja luonnonhoitoalueita.
Mikkolassa tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2006. Isännyyden alkuvaiheessa päätettiin perustaa suojavyöhykkeitä.
Peltojen läpi mutkittelee kaksi jokea, jotka kulkevat syvissä uomissa. Kilometrien pituisten poimuilevien rantojen kyntö oli työlästä ja kasvinsuojeluruiskutusten teko kallistelevassa maastossa hankalaa. Näistä ongelmista haluttiin eroon.
Aluksi suojavyöhykkeiden kasvusto niitettiin ja paalattiin. Omaa kalustoa ei ollut, joten työ teetettiin ulkopuolisilla.
Nyt kalusto-ongelmat ovat taakse jäänyttä aikaa, sillä suojavyöhykkeitä pitää kunnossa 150 uuhen lammaskatras. Vyöhykkeiden lisäksi lampaat laiduntavat siemennurmien odelmilla.
Maatilayrityksen kehittäminen on jatkuvaa työtä. Tulevaisuudessa kiinnostaisi kokeilla Yaran N-Sensor-teknologiaa, jolla voidaan määrittää kasvavan kasvin typentarve, Laine kertoo.
Myös luomutuotanto voi tulla kysymykseen, mutta päätöksiä siirtymisestä ei ole tehty. ”Luomutila tai ei, apilanurmien ja palkokasvien hyödyntämisestä viljelykierrossa on varmasti opittavaa.”
Öljykasvien viljelyn tulevaisuus askarruttaa. Ne on pääsääntöisesti suorakylvetty, jolloin pelto on saanut levätä muokkaukselta.
”Jos niiden viljelystä kannattamattomana luovutaan, pitää miettiä korvaavia kasveja.”
MAIJA ALA-SIURUA
WWF ja MTK etsivät ympäristö-
ystävällisintä maataloustuottajaa neljättä kertaa. Kilpailu oli osa WWF:n Itämeri-ohjelman ja
Itämeren alueen viljelijöiden
ympäristöfoorumin kilpailua.
Sen voittaja julkistetaan 27. 8.
Helsingissä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
