Kun porkkanapelto sai päälleen vahvan verkon, tuholaisruiskutuksista pystyttiin luopumaan kokonaan

Ei yhtään hyönteisvioitusta, Miika Lassila näyttää. Kuva: Kimmo Haimi

Miika Lassilan porkkanapelto levittäytyy aukealla vihr... ei vaan valkoisena.

Kaukaa katsoen voisi kuvitella, että kasvuston peitteenä on varhaisperunalta tuttua harsoa. Lähempää huomaa, että kyseessä on paksuhko, jäykkä muoviverkko.

Tämä on uusi keino taistelussa porkkanakemppiä vastaan.

Kempistä on paikoin tullut kiusa, joka uhkaa lopettaa porkkanan viljelyn kokonaan. Sille tarkoitettujen torjunta-aineiden valikoima on supistunut, eikä uusia ole luvattu.

Ötökästä oli ajoittain suurta harmia myös Lassilalle, joka tuottaa porkkanaa noin 50 hehtaarin alalla vuodessa.

Viime vuonna hän otti käyttöön verkon, joka levitetään pellolle heti kylvön jälkeen. Se pitää tuholaiset poissa, mutta läpäisee veden ja valon.

Kokemukset ovat toistaiseksi olleet hyvät. Kempit eivät ole päässeet käsiksi kasvustoon ja tuhoeläinruiskutuksista on voitu luopua kokonaan. Kauppakelpoisen sadon osuus kasvaa, kun hyönteisvioituksia ei synny.

Miinuspuolella on kevään rankka työhuippu, jonka verkon levittäminen aiheuttaa. "Toisaalta meidän työväellä oli tähän jo rutiinia, sillä olemme käyttäneet verkkoa lantulla ja nauriilla jo vuosien ajan."

Kasvuston tarkkailu keväällä on aiempaa vaikeampaa. "Kyllä siellä verkon alla on pakko kontata vähän väliä."

Lassilan mukaan verkon käytössä on vielä paljon opeteltavaa, eikä hän siksi osaa tarkkaan määritellä sen kustannusten ja hyötyjen suhdetta.

Uusia, kemppiin tehoavia torjunta-aineita Lassila ei kaipaa. "Kyllä suunta on nyt tämä. Minussa on sisällä sen verran pientä vihreää, että hyvin mielelläni luovuin ruiskutuksista."

Luomua Lassilan viljely ei ole, sillä rikkakasvit ja taudit torjutaan tarvittaessa edelleen ruiskutuksin. Ne pystytään hoitamaan verkon läpi.

1800-luvulta saakka suvulla ollut tila on ollut Miika Lassilan omistuksessa kahdeksan vuotta.

Peruna jäi kasvivalikoimasta pois jo hänen isänsä aikana, ja kuutisen vuotta sitten myös viljasta luovuttiin.

Kasvinvuorotus hoidetaan vuokraamalla ja vaihtamalla maita kahden yhteistyökumppanin kanssa. Esimerkiksi tällä lohkolla, jolla nyt seisomme, kasvaa porkkanaa ensimmäistä kertaa.

Porkkanan lisäksi tilalla viljellään lanttua ja naurista yhteensä 25 hehtaaria.

Sato markkinoidaan Vihannes-Laitilan kautta. Lassila on yksi sen osakkaista.

Talvisin Lassila hoitaa tilan työt kahdestaan vakituisen työntekijän kanssa, kesällä tekijöitä on yhteensä 6–7.

Kausityövoima tulee pääasiassa Ukrainasta.

Tänä ja viime vuonna työlupien kanssa on ollut ongelmia. Ne viipyvät niin, että pahimmillaan kausi olisi jo täydessä käynnissä, mutta tekijät odottavat yhä lupaa päästä maahan.