Kuuden ministerin kansliapäällikkö kehuu erityisesti Essayahia ja Orpoa
Jaana Husu-Kallio pitää eläinten hyvinvointilain maaliin saattamista uransa merkittävimpänä yksittäisenä kohokohtana.
Jaana Husu-Kallio kertoo jäävänsä eläkkeelle hyvillä mielin. Ennen sitä on tosin edessä kahden kuukauden pesti vientiasioiden parissa. Kuva: Jaana KankaanpääKaksitoista vuotta maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä – se oli Jaana Husu-Kallion elämän pisin työsuhde yhdessä tehtävässä.
Hän ehti työskennellä kuuden ministerin kanssa: Jari Koskisen (kok.), Petteri Orpon (kok.), Kimmo Tiilikaisen (kesk.), Jari Lepän (kesk.), Antti Kurvisen (kesk.) ja nykyisen ministerin Sari Essayahin (kd.).
MT maatalouden päällikkö Laura Ruohola kysyi Husu-Kalliolta keskiviikon MT Livessä, kenen kanssa yhteistyö toimi mutkattomimmin.
”Jokainen on ollut omanlaisensa. Uskallan käsi sydämellä sanoa, että olen tullut toimeen kaikkien kanssa”, Husu-Kallio vastasi.
Nykyinen pääministeri Petteri Orpo osasi Husu-Kallion mukaan tarttua maatalousministerin pestissään oleellisiin asioihin. ”Pidin kovasti hänen ajastaan.”
Orpo on itsekin sanonut, että ne opit, jotka hän maatalousministerinä sai, ovat kantaneet häntä eteenpäin, Husu-Kallio kertoi. ”Luotan, että ne asiat ovat hänellä sydämessään enkä epäile ollenkaan, ettei tämä hallitus pitäisi maatalouden puolia.”
Essayahia Husu-Kallio pitää äärimmäisen asiantuntevana ja asioihin perehtyvänä.
Hän ei allekirjoita lainkaan viime viikkoina esitettyjä epäilyksiä, joiden mukaan Essayahin ministerintyö olisi kärsinyt presidentinvaalikampanjasta. ”Ei huolen häivää. Hän hoiti ministerin työnsä aivan upeasti koko kampanjan ajan.”
Husu-Kallio uskoo rakennemuutoksen jatkuvan suunnilleen samalla vuositasotrendillä kuin tähänkin asti.
Kun Husu-Kallio aloitti kansliapäällikkönä vuonna 2012, Suomessa oli 56 600 aktiivimaatilaa. Viime vuoden lukema oli 42 400 tilaa.
Kuinka pian ollaan siinä tilanteessa, että pieni määrä tiloja tuottaa kaiken tarvittavan ruuan, ja mikä se määrä on, Ruohola kysyi.
Maatiloja on niin monenlaisia, että mitään tarkkaa lukemaa on vaikea sanoa, Husu-Kallio totesi. Hän uskoo rakennemuutoksen jatkuvan suunnilleen samalla vuositasotrendillä kuin tähänkin asti.
Koko EU:ssa on nyt sama huoli siitä, miten nuoret saadaan kiinnostumaan viljelijän ammatista. Husu-Kallion mielestä sekä poliitikkojen, virkamiesten että etujärjestöjen tehtävä olisi luoda uskoa alan tulevaisuuteen.
Hän kertoo tavanneensa paljon upeita ja osaavia nuoria tuottajia, joilla on sekä vahva maausko ja yrittämisen halu että vankkaa liiketaloudellista osaamista.
Husu-Kallio siirtyy nyt kahdeksi kuukaudeksi vientiin liittyviin tehtäviin ja aloittaa eläkepäivänsä 1. huhtikuuta.
Ruohola kysyi, mikä on hänen kansliapäällikön uransa kohokohta.
Husu-Kallio totesi, että yhtä tärkeintä on vaikea sanoa. ”Hienoa oli kuitenkin se, että eläinten hyvinvointilaki saatiin maaliin. Vain muutama ryppy sinne jäi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat










