
Kuivuuden ja märkyyden jälkeen voi silti yltää keskivertosatoon, pohjoispohjalainen lypsykarjatila uskoo – ”Varsinkin jos kolmas säilörehun korjuu onnistuu”
Petteri Heikkisen tilalla Kempeleessä toiveet ovat korkealla kolmannen säilorehusadon onnistumisesta.
Säilörehun 2. ja 3. sadon korjuun välissä ehtii tutkia viljakasvustoja. Tiistaina Petteri Heikkinen oli tyytyväinen, miltä ohran tähkä näyttää. Kuva: Timo HeikkalaEnsin oli liian kuivaa, sitten märkää. Siinä tiivistettynä kasvukausi tähän saakka.
”Säilörehun ykkössato oli tosi huono”, yhden robotin lypsykarjatilaa Kempeleessä pyörittävä Petteri Heikkinen kertoo.
”Osa lohkoista paloi pystyyn ja meni ihan ruskeaksi.”
Juhannuksen alla korjattua satoa kertyi vain kaksi kolmasosaa normaalista, Heikkinen toteaa.
”Kolmas pitää tehdä, että riittää.”
Toinen sato korjattiin kolmisen viikkoa sitten, eikä määrä ollut hurja silloinkaan, hän jatkaa.
”Kolmas pitää tehdä, että riittää.”
Lypsäviä Heikkisellä on noin 50 ja viljelyksessä kaikkiaan noin 130 hehtaaria peltoa. Siitä noin 60 hehtaarilla kasvaa ohraa ja kauraa ja 55 hehtaarilla nurmea.
Petteri Heikkinen viljelee Kempeleen Ketolanperällä ohraa ja kauraa sekä nurmea lypsykarjalleen. Kuva: Timo HeikkalaViljakasvusto näyttää Heikkisen mukaan ”ihan hyvältä”. Sateet meinasivat painaa kasvustoa lakoon, mutta pahimmalta vältyttiin.
”Jyväpainoa en vielä tiedä, mutta parhaimpiin satoihin ei yllä, kun alkukesä oli kuivaa.”
Suurin osa viljasadosta jää omalle karjalle, mutta vähän voi riittää myytäväksikin. Ainakin paikalliselle hevostilalle on menossa kauraa.
”Vielä ei voi summata kasvukauden onnistumista, mutta loppuviimein voi tulla keskiverto, varsinkin jos kolmas säilörehun korjuu onnistuu.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







