Nautoja kuljetetaan jopa 500 kilometrin päähän teurastettavaksi – MTK on huolissaan sekavasta kuljetus- ja teurastusjärjestelmästä ja ehdottaa ratkaisua lihataloille
Lihaosuuskuntien toimitusjohtajat eivät lähde tarkemmin spekuloimaan yhteistyöstä. Kaikki keinot tuotannon turvaamiseksi halutaan kuitenkin selvittää.
Nautaverkosto avasi keskustelun eläinten kuljetuksen ja teurastuksen järkevöittämisestä. Keskiössä ovat kustannussäästöt ja eläinten hyvinvointi. Arkistokuva. Kuva: Johannes TervoMTK:n nautaverkosto ehdottaa lihataloille yhteistyötä eläinkuljetuksiin ja teurastuksiin.
Atrian ja HKScanin taustalla olevien lihaosuuskuntien toimitusjohtajat eivät halua sulkea mitään keinoa pois tuottajien vaatiessa järkeistystä naudanlihan tuotantoketjuun.
MTK:n nautaverkoston sihteeri Saara Patama kertoo keskustelunavauksen takana olevan erityisesti kolme syytä: kustannusten nousu, tuotantomäärien lasku ja eläinten hyvinvoinnin kehittäminen. Nykyistä mallia ei pidetä parhaana mahdollisena.
”Yhtiöiden nautateurastamot toimivat tällä hetkellä vajaateholla — eläimiä teurastetaan vain kahdesta kolmeen päivään viikossa”, Patama kertoo.
Hänen mukaansa yhteistyö voitaisiin toteuttaa suurimpien lihatalojen välillä siten, että logistisesti haasteellisimmat teuraskuljetukset ohjattaisiin toisen yhtiön laitoksiin. Tällöin kuljetusmatkaa ja -aikaa säästyisi.
”Tämä on tuottajien yhteinen huoli. Kuljetusketju on nykyisillään sekava. Samalta peräkylältä saattaa käydä hakemassa kolmen eri lihatalon auto samana päivänä”, Patama kertoo.
Hänen mukaansa yhteistyö ja investoinnit sitovat tuottajia vahvasti omiin osuuskuntiinsa. Kuljetuskustannuksia ei myöskään huomioida lihatilissä osuuskuntien periaatteiden vuoksi. Tämä on johtanut siihen, etteivät eläimet ohjaudu läheskään aina lähimmälle teurastamolle.
Kuljetuskustannukset ovat Pataman mukaan entistä merkittävämpi tekijä tuotannon kannattavuudessa. Nämä ovat kasvaneet huomattavasti energian hintojen mukana.
”Vaikka lähin teurastamo olisi 50 kilometrin päässä, eläin saatetaan nykyisellään kuljettaa 500 kilometrin päähän. Siinä poltetaan käytännössä tuottajien rahaa tien päälle”, Patama toteaa.
Kuljetusten joutuisuus edistäisi samalla eläinten hyvinvointia, mikä sekin on tuottajien huolenaihe.
Pataman mukaan kilpailulainsäädäntö ei lähtökohtaisesti ottaisi kantaa kulujen karsimiseen, vaikka tuotannonala onkin jo valmiiksi hyvin keskittynyt.
Liha-alan ylivoimaisesti suurimmat toimijat ovat HKScan ja Atria. Näiden taustalla olevien lihaosuuskuntien edustajat eivät tyrmänneet nautaverkoston ajatusta. Alaan kohdistuvat ongelmat nähtiin kuitenkin paljon logistiikkaa laajempana kokonaisuutena.
Atrialaisten Itikka osuuskunnan ja Lihakunnan toimitusjohtaja Risto Lahti näkee nautaverkoston huolen täysin aiheellisena.
”Mielestäni verkosto on kiinnittänyt huomiota oikeaan asiaan. Alkutuotannon erittäin vaikea tilanne johtaa siihen, ettei mitään keinoja voi sulkea pois.”
Lahti kuitenkin huomauttaa, että maantieteen merkitys on vähentynyt teurastamojen sijoittelussa. Hänen mukaansa kehittynyt eläinkuljetusketju mahdollistaa halutun muutoksen.
”Pyrimme olemaan asian kanssa proaktiivisia — tehokas tuotantoprosessi mahdollistaa mahdollisimman korkeat tuottajahinnat. Tärkeää on myös, että eläinkuljetuksiin liittyvä lainsäädäntö tunnistaa harvaan asutun maamme erityispiirteet”, Lahti kommentoi.
Tuotannon keskittäminen harvempiin yksiköihin tulee nähdä Lahden mukaan osana pitkää jatkumoa. Viime vuosina kehitystä ei kuitenkaan ole tapahtunut.
”Atria-ryhmän historiassa teollinen rakenne on ollut aina muutoksessa. Viimeiseen kymmeneen vuoteen tätä ei ole enää nähty. Teurastamojen määrä on pysynyt vakiona, mutta samalla nautojen määrässä on nähty noin viidenneksen pudotus”, Lahti toteaa.
Alkutuotannon kehittyminen edellyttäisi sekin investointeja, mutta Lahden mukaan mahdollisuudet ja halukkuus ovat tällä hetkellä alhaisella tasolla. Tämä herättää huolta osuuskunnissa.
Prosessien tehostamisen ja ruuan kuluttajahintojen nousun lisäksi Lahti esittää ratkaisuksi muutoksia maatalouspolitiikkaan.
”Emme ole nähneet tukipuolella toivomaamme muutosta. Eurot pitäisi saada aktiiviselle tuotannolle, mutta politiikka ohjaa vielä nykyiselläänkin väärään suuntaan. Uusi ohjelmakausi on kova pettymys kotieläinsektorin näkökulmasta.”
HK:n taustalla olevan LSO:n toimitusjohtaja Veikko Kemppi on pitkälti samoilla linjoilla kollegansa kanssa. Myös hän näkee ongelman hyvin laajana eikä lähde tarkemmin spekuloimaan toimialayhteistyöstä.
Kotimaisen tuotannon kehityssuunta nähdään myös LSO:lla huolestuttavana.
”Lihantuotannon kustannukset ovat nousseet rajusti. Tuottajahinta ei nousustaan huolimatta riitä kattamaan merkittävästi nousseita tuotantokustannuksia. Uhkana on globaalin ruokahuollon kriisiytyminen entisestään ja meillä kuluttajan arvostaman kotimaisen naudanlihan heikentyvä saatavuus”, Kemppi summaa.
Hänen mukaansa tuottajahinta olisi saatava tasolle, joka turvaa suomalaisen lihantuotannon jatkuvuuden ja kehittymisen.
”Mitään muutakaan toimenpidettä, jolla kotimaisen lihantuotannon jatkuvuutta voidaan turvata, ei voi jättää selvittämättä”, Kemppi kommentoi.
Lue myös:
Atria: Kaikissa eläinryhmissä yhä painetta nostaa tuottajahintoja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
