Navettarakentajanykkösasia on pitää tuotanto kunnossa
SEINÄJOKI (MT)
”Kun lehmät vietiin uuteen navettaan, työhanskat putosivat kädestä”, Alavuden Töysässä maitoa tuottava Merja Keisala kertoo.
Uupumus yllätti siitä huolimatta, että pariskunta osasi varautua siihen.
Kun Merja ja Kari Keisala ottivat tilan haltuunsa 1987, vanhassa parsinavetassa oli 20 lehmää. Ensimmäinen investointi oli 30 parsipaikan pihaton rakentaminen.
”Sen jälkeen sanoin, että tämä oli nyt tässä. Tällä jatketaan maailman tappiin.”
Enää Keisala ei sano niin. Takana on kolmen navetan rakentaminen, ja taas on tunne, että peräseinä tuli liian lähelle.
Nyt lypsäviä on 150 ja robotteja kaksi.
Tuorein investointi oli raskas ja mutkikas, sillä ympäristölupaprosessi kesti seitsemän vuotta. ”Siitä 36 kuukautta meni hallinto-oikeuden päätöksen odotteluun.”
Keisalat tuntevat määritelmän, jonka mukaan rakentamisesta toipumiseen kuluu yhtä paljon aikaa kuin rakentamiseen. He halusivat välttää uupumisen.
Pro Agria Etelä-Pohjanmaan hallituksen puheenjohtajana toimivalle Keisalalle oli luontevaa turvautua asiantuntija-apuun.
”Investoivan tilan tukitiimi oli meille valtavan hyödyllinen.”
Siellä Keisaloita kysyttiin, onko tilalla jatkajaa. ”Vasta silloin heräsimme siihen, että hei, tähän prosessiin on mennyt seitsemän vuotta ja olemme jo päälle viidenkymmenen. Kannattaako lainkaan rakentaa, jos jatkajasta ei ole tietoa?”
Perheen pojat istutettiin pöydän ääreen, ja istunnon tuloksena tuli kehotus: Rakentakaa vaan.
Vanhin poika on nyt mukana maatalousyhtymässä, ja äiti seuraa tyytyväisenä, miten vastuu kasvattaa.
Rakennuttajapalvelut ulkoistettiin Pro Agrialle. Sitä Keisala pitää erittäin onnistuneena päätöksenä.
”Ajatellaan vaikka vain työturvallisuusmääräyksiä. Emme me ole niistä perillä. Kun Korpelan Timo hoiti asiat, saatoimme nukkua yömme rauhassa.”
Keisalat halusivat navettaan välttämättä hollantilaisen laitevalmistajan kalusteet, joita silloin ei tuotu Suomeen. Korpela hoiti senkin.
Kun vastuu rakentamisen johtamisesta oli ulkoistettu, Keisalat saivat keskittyä täysillä rehuntekoon, eläinaineksen kartuttamiseen ja poikimahuippuihin.
”Rakentaminen on tilalla niin iso asia, että sen ohi on vaikea nähdä. Pitäisi kuitenkin muistaa, että se on vain yksi vaihe, ja voimia pitää riittää navetan käyttöönottoon ja sen jälkeiseen tuotantoon.”
Asian tiedostaminen ei riittänyt – Keisala kertoo väsähtämisen iskeneen.
Nyt Keisala on erittäin tyytyväinen siihen, että tuotantoa on tilalla lisätty vaiheittain.
”Emme millään olisi selvinneet siitä, että lehmämäärä olisi kerralla nostettu 20:stä 150:een. Emme olisi pystyneet hallitsemaan logistiikan, talouden, henkilöstön ja biologisen prosessin johtamista.”
Neuvontapalveluja on käytetty runsaasti navetan käyttöönoton jälkeenkin.
”Otin esimerkiksi Ruokinnan Kasvu -palvelun. On hyvä, että neuvoja käy ja ottaa yhteyttä usein. Joka kerta, kun hän lähtee, olen saanut jotakin.”
Ruokintasuunnittelun avulla rehukustannukset maitolitraa kohti laskivat ja maitomäärä nousi. ”Odotin, että vain jompi kumpi toteutuisi.”
Tuotosseuranta on saanut uuden merkityksen. ”Sen tavoitteena ei ole, että pääsee Nauta-lehteen, vaan siitä on tullut johtamisen väline.”
Parsipaikan kustannukset vaihtelevat suomalaisessa navettarakentamisessa laajasti, yleensä 5 000 eurosta 15 000 euroon.
Keisaloilla hinnaksi tuli 10 000 euroa.
”Valitsimme maksa nyt, säästä myöhemmin -vaihtoehdon, ei säästä nyt, maksa myöhemmin -vaihtoehtoa.”
Työn ja eläinliikenteen täytyy sujua.
”Eilenkin taas siementäessäni siunailin, miten kätevää oli, kun eläimen sai kiinni. Meillä on ruokintapöydissä lukittavat etuaidat.”
SATU LEHTONEN
Keisalan akan navetan rustoo -blogi löytyy Pro Agrian blogiarkistosta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
