Monitoimiduunari möyrii maan muhevaksi
Lierot ovat varsinaisia peltojen ahertajia.
Ne muokkaavat, tuulettavat, salaojittavat, lannoittavat ja toimivat terveydenhoitajina murustaessaan maan rakennetta.
Tutkimukset vahvistavat, että lierojen asuttama maa tuottaa 25 prosenttia suuremman sadon kuin lieroista tyhjä maa.
Tiedot pohjautuvat yli 60 tutkimukseen runsaan sadan vuoden ajalta.
Kasteliero alkaa lisääntyä vasta parivuotiaana. Vuodessa se tuottaa muutamia kymmeniä jälkeläisiä.
Riittävän lauhan sään aikana lierot saattavat olla työn touhussa keskellä talveakin.
Lierojen ulostekikkareet ovat ravinteikkaita. Lähinnä orgaanisesta aineksesta peräisin olevia aineita vapautuu matkalla lieron suoliston läpi.
Ulosteessa ne ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kierrätys toimii.
Lievästi emäksinen lanta auttaa maan sopivan happamuustason ylläpidossa.
”Lierot toimivat terveydenhoitajina, kun ne syömällä taudinaiheuttajia ja tautien vaurioittamia kasvinjätteitä vähentävät niiden määrää maassa”, tutkija Jari Haimi sanoo.
”Lierot sietävät myös jonkin verran torjunta-aineita. Esimerkiksi glyfosaattia on pidetty melko haitattomana lieroille, mutta kyllä se näyttää jonkin verran alentavan niiden aktiivisuutta ja haittaavan lisääntymistä”, Haimi kertoo.
Kaarlo Satimus muistuttaa oikeasta tasapainosta.
”Toisaalta glyfosaatin käyttö mahdollistaa viljelyn kyntämättä ja muokkaamatta ja antaa sitä kautta lieroille paremmat työskentelymahdollisuudet. On vain löydettävä oikea tasapaino”, hän sanoo.
Hia Sjöblom
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
