Viljojen homemyrkyt lisääntyvät Suomessa: Aiheuttavat pahoinvointia, hermosto-oireita ja sydämen toimintahäiriöitä

Kaura on viljoista herkin Fusarium-tartunnalle ja korkeille toksiinipitoisuuksille. Kuva: Kari Salonen

Toksiinit ovat homesienten aineenvaihduntatuotteita, joita muodostuu viljoihin joko pellolla tai varastossa.

Ihmisillä hometoksiinien on todettu aiheuttavan pahoinvointia, keskushermosto-oireita ja sydämen toimintahäiriöitä. Eläimillä toksiinit aiheuttavat tuotoksen laskua, vastustuskyvyn heikkenemistä ja hedelmällisyyshäiriöitä.

"Kohonneet toksiinipitoisuudet ovat vakava asia suomalaiselle viljantuotannolle ja tunnetusti hyvälle viljojen laadulle. Tutkimuksessa kiinnitin huomiota erityisesti kauraan ja sen toksiineihin", Veli Hietaniemi sanoo.

Väitöstutkimuksessaan Hietaniemi osoitti, että kaura on viljoista herkin Fusarium-tartunnalle ja korkeille toksiinipitoisuuksille. Toisaalta kauran markkina-arvo uusissa elintarvikesovelluksissa ja viennissä on kasvanut merkittävästi.

"Suomalaisen kauran laatu ja sen vaalea väri ovat tunnettuja maailmalla. Sitä brändiä ei saa vaarantaa", Hietaniemi sanoo.

Toksiinipitoisuuksien lisääntymisen vuoksi Hietaniemi keskittyi tutkimuksessaan niiden riskien hallintaan.

Tulosten perusteella tärkeimmät riskinhallinnan keinot ovat siemenen kunnostus ja peittaus, viljelykierto, panostaminen elinvoimaisen ja satoisan kasvuston aikaansaamiseksi, puidun sadon nopea ja huolellinen kuivatus alle 14 prosenttiin, sekä pikamittausten ja lajittelun käyttöönotto tiloilla tai viljelijärenkaissa.

"Merkittävää on, että lajittelulla ja kuorinnalla kauranäytteiden toksiinipitoisuudet alenevat 75–91 prosenttia", Hietaniemi sanoo. Vastaavansuuntaisia tuloksia on saatu muuallakin.

Hietaniemen mukaan hometoksiinipitoisuuksien pikamääritykset ja kuivauksen jälkeisen lajitteluteknologian tulisi olla viljelijän henkilökohtaisessa käytössä hänen omalla tilallaan tai vaihtoehtoisesti viljelijärenkaassa sellaisella viljelijällä, joka keskittyy viljan kuivaukseen ja pikamittausten tekemiseen.

Väitöskirjassa tutkimuksen kohteena oli myös hometoksiiniriskin ennustaminen ja mallintaminen kun huomioidaan sateet, ilmankosteus ja lämpötila.

"Tulokset riskiennusteesta ovat lupaavia, mutta vaativat tarkempaa alueellista ja tilakohtaista säätietojen seurantaa. Isona toiveena olisi saada viljelyyn uusia satoisia ja Fusarium-kestäviä lajikkeita", Hietaniemi toteaa.