Joka kolmas rapu tulee ulkomailta

Kuva: Jaana Kankaanpää

Ehdotus kansalliseksi rapustrategiaksi luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok.) keskiviikkona Helsingissä.

Strategian laatinut työtyhmä toivoo, että tuontirapuja pystytään korvaamaan kotimaisilla ravuilla. Tavoitteena on myös lisätä rapujen syöntiä ympäri vuoden.

Kuluttajat kaipaavat kauppoihin valmiiksi keitettyjä, tuoreita, kotimaisia rapuja omassa liemessään. Vähittäiskauppa toivoo, että niiden säilyvyysaikaa voitaisiin lisätä.

Vientimahdollisuuksia tarjoutuu muun muassa Ruotsiin, jossa syödään paljon tuontirapuja.

Strategia linjaa keinot suomen rapukantojen hoitoon ja raputalouden elävöittämiseksi vuoteen 2022 asti.

Suurin ongelma työryhmän mielestä on rapuruton verottama jokirapukanta. On tärkeää määritellä suoja-alueet, jonne rapuruttoa kantavaa täplärapua ei saa istuttaa. Paikallinen neuvonta on ensisijaista rapuruton torjunnassa.

Tietyissä vesistöissä täpläravun kotiuttamista voidaan jatkaa, sillä lajista on muodostunut tärkeä sekä kaupallisen että vapaa-ajan ravustuksen kannalta.

Nykyään rapuja saadaan vesistöistämme noin 7 miljoonaa kappaletta. Niistä 1,5 miljoonaa on jokirapuja.

Rapusaaliin arvo kohoaa lähes 12 miljoonaan euroon vuodessa. Se ylittää useimpien sisävesistämme saatavien kalalajien arvon.