Kelirikot vauhdittavat metsäteiden tekoa
”Metsätiehen tarvitaan pintamursketta tonni tiemetrille”, kertovat Suomen Metsäkeskuksen metsäpalveluesimies Tapio Julkunen Sodankylästä ja koneenkuljettaja Kimmo Niemistö Rovaniemeltä. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoKOLARI
Lapin mittavan metsätiesavotan tavoite on muuttaa etäällä sorateistä sijaitsevat talvileimikot kesäleimikoiksi. Puut on saatava rekan kyytiin muulloinkin kuin keskitalvella.
Nelisenkymmentä vuotta sitten rakennettuja metsäteitä korjataan nykyvaatimusten mukaisiksi hiki hatussa.
”Vanhat tiet ovat yleensä heikossa kunnossa, kunnostustarve on suuri. Kelirikot panevat tienrakentajiin vauhtia”, sanoo tiimiesimies Risto Juopperi Suomen metsäkeskuksesta Kolarista.
Lapin yksityismaille valmistuu vuosittain keskimäärin 150 kilometriä metsätietä. Siitä uudistietä on 20–30 kilometriä. Metsähallitus rakentaa satojen kilometrien vuosivauhdilla Lapin valtion maille metsätietä.
Juopperi sanoo, että metsätien varressa kasvavan mäntykuitumotin kantohinta on 1–2 euroa korkeampi ja mäntytukin 3–4 euroa korkeampi verrattuna vastaavaan talvileimikkoon. Tienvarsileimikoiden monta kertaa parempi kysyntä on jo itseisarvo sinänsä.
”Välillä tuntuu, että huonojen taipaleiden takana sijaitsevia pieniä talvileimikoita on turha edes tarjota myyntiin. Harva yhtiö niitä haluaa. Korjuukelit ovat viime vuosina olleet vaikeasti ennakoitavissa.”
Kunnollinen metsätie nostaa myös metsäkiinteistön arvoa ratkaisevasti.
”Kun otetaan huomioon puun hinnannousu, kohteen arvonnousu sekä pienemmät metsänhoitokustannukset, tien rakentamisesta tai korjauksesta koituneet kustannukset tuloutuvat metsänomistajalle takaisin korkojen kanssa.”
Uuden ja perusparannettavan metsätiekilometrin keskikustannus on Lapissa noin 12 000 euroa. Kustannus vaihtelee kohteen mukaan 7:stä 16 euroon tiemetriltä. Suuret rakenteet, kuten sillat, nostavat kustannuksia huomattavasti.
Uudistien rakentamiseen saa Lapissa kemeratukea 40 prosenttia kustannuksista, perusparannuksiin 60 prosenttia.
”Metsänomistajan rahoitusosuus uudesta tiestä on 5 000–8 000 euroa kilometriä kohti, maastosta riippuen.”
Jos valtion tarjoama metsäteiden tukirahoitus vähenee, myös halukkuus metsäteiden korjaamiseen ja rakentamiseen kuihtuu samassa suhteessa.
”Hankkeisiin kenties ryhdyttäisiin vasta pakon edessä”, Juopperi arvioi.
Lapin metsäohjelman 2012–2015 yhtenä tavoitteena on rakentaa maakunnan yksityismetsiin vuosittain 60 kilometriä uusia metsäteitä ja kunnostaa 300 kilometriä vanhoja teitä.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
