Boomerin mietteitä metsistä: Yhteiskunnallinen päätöksenteko vaatii kokonaisuuden huomioimista
Kiire näyttää joillekin olevan syy keskittyä ainoastaan ekologiseen kestävyyteen ja sivuuttaa sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus, kirjoittaa työelämäprofessori Lauri Hetemäki kolumnissaan.
Talousmetsäkin voi olla monimuotoinen. Ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tarvitaan kaikkia ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan. Kuva: Petteri KivimäkiOlen ikäni puolesta boomeri. Kenties myös aatteiltani ja mielipiteiltäni ajasta jääneenä. Siksi seuraavassa esittämiini ajatuksiin nuoremmat saattavat suhtautua laulun sanoin: ”Hei, boom-boom-boomeri, jäitä hattuun, ota coolimmin.” Mutta tässä ne nyt tulevat.
Ideologia ei tee metsistä kestäviä. Ideologinen ajattelu ja uskomukset metsistä voivat olla tärkeitä itse kullekin, mutta ei todennäköisesti metsien kestävälle hoidolle ja käytölle. Parempaan tulokseen päädytään tutkimuksen ja laajalti tieteen piirissä hyväksytyn tiedon perusteella.
Kokonaisuus enemmän kuin osiensa summa. Tiede etenee tutkimalla hyvin rajattuja osia kokonaisuudesta. Ekologi metsäluontoa, ekonomi metsien taloutta, politiikantutkija arvoja, metsäinventoija metsien mittaamista, jne. Kaikki tämä tärkeää. Mutta yhteiskunnallinen päätöksenteko kaipaa synteesin tästä kaikesta – kokonaisuuden. Myös eri arvoilla varustettujen tutkijoiden sanomana.
Suomen metsät eivät ole saari. Miten maailma metsiimme vaikuttaa ja miten metsäalamme maailmaan? Tuntuu itsestään selvältä, että näitä kysymyksiä meidän pitää miettiä. Mutta niin emme monesti tee. Aatteleppa metsäkeskusteluamme.
Kiireessä piilee sudenkuoppa. Ilmastonmuutosta ja monimuotoisuutta leimaa kiire. Jokainen tänään päästetty kasvihuonekaasutonni tai lajin menetys tekee tulevaisuudesta vaikeamman. Mutta kiire näyttää joillekin olevan syy keskittyä ainoastaan ekologiseen kestävyyteen ja sivuuttaa sen sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. Epäilemättä maailma ilman ihmisiä ei tarvitse sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Mutta ihmiskunnalle kaikki kolme ovat välttämättömiä. Siksi niitä kaikkia tarvitaan myös ilmastomuutoksen ja luontokadon hillintään. Niiden huomioiminen on myös nopein tapa saavuttaa ekologiset tavoitteet.
Jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan on tarjolla vastaus, joka on selkeä, yksinkertainen – ja väärä. Metsien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla ei ratkea vain yhdellä keinolla. Tarvitaan moninaisia ja ei aina niin yksinkertaisia toimia.
Kaikki tahtoo hyvää, mutta erilailla. Metsiä on aina käytetty ja tullaan käyttämään moniin eri tarkoituksiin. Kansalaisilla on niihin liittyviä erilaisia arvoja ja tarpeita. Mutta kaikki epäilemättä tahtovat hyvää näiden arvojen ja tarpeiden perustalle – metsillemme. On vain hyväkysyttävä, että kansalaisten arvot ja tarpeet voivat poiketa toisistaan ja se näkyy siinä, miten metsiä käytetään ja hoidetaan.
Tämä oli viimeinen kolumnini tällä palstalla. Kiitokset lukijoille!
Kirjoittaja on työelämäprofessori Helsingin yliopistossa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
