Luonnonvarakeskus torjuu väitteet hiilinielulaskennan virheellisyyksistä – Suomi voi harjoittaa niin kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kuin haluaa

Suomen metsien tilaa on seurattu valtakunnan metsien inventoinneilla 1920-luvulta lähtien. Kuva: Petteri Kivimäki

Luonnonvarakeskus (Luke) torjuu väitteet hiilinielukehityksen vertailutasolaskennan virheellisyyksistä ja harhaanjohtavuudesta.

Luken laskentaa on arvostellut muun muassa metsäekonomian professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta (Yle 20.1.). Tahvosen mielestä korkokannan valinta on tarkoituksenhakuinen.

Verkkosivuillaan julkistetussa tiedotteessa Luke vastaa, että 3,5 prosentin korko perustuu dokumentoituun Metsä sijoituskohteena -tilastoon.

"Korko vuosille 2000–2009 laskettiin yksityisten metsien puunmyyntitulojen, puuntuotannon kustannusten, puuston nettokasvun arvon ja puuston kantoraha-arvon perusteella."

Laskentaa ohjaa Luken mukaan EU:n lulucf-asetuksen (metsien- ja maankäytön) mukainen kriteeristö. Koron oikeellisuuden arvioi viime kädessä EU-komission järjestämä tarkastus.

Luke korostaa, ettei vertailutaso määritä, kuinka paljon Suomen metsiä voidaan hakata eikä se ole ennuste tulevasta todellisesta hiilinielun kehityksestä. Näihin vaikuttavat muun muassa metsäpolitiikka ja markkinat.

"Suomi voi harjoittaa niin kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kuin se haluaa vertailutasosta riippumatta", tiedotteessa todetaan.

Luken laskennassa käyttämää niin sanottua Mela-mallia on myös arvosteltu.

Mela-ohjelmisto on Luken mukaan mainittu yhtenä vertailulaskentaan soveltuvana laskentamallina Euroopan komission julkaisemassa teknisessä ohjeistossa.

Mela-mallissa käytettävä metsän kasvu perustuu todennettuun kasvun tasoon, valtakunnan metsien 11. inventoinnin aineistoon.

Suomen metsien tilaa on seurattu valtakunnan metsien inventoinneilla 1920-luvulta lähtien.

Lue lisää:

Luonnonvarakeskus: Totta vai tarua Suomen metsien vertailutasolaskennasta

Yle: Professori: Suomen hiilinielulaskelma on tehty väärin – hyödyntää EU-järjestelmän heikkouksia