Yhtiöiden omat metsurit käyvät vähiin

Metsurien määrä on laskenut tasaisesti 1970-luvulta lähtien, kun koneellinen puunkorjuu kehittyi.

Käännekohta oli vuosituhannen vaihteessa, jolloin hakkuukoneen ja kuormatraktorien kuljettajien määrä ylitti hakkuutyötä tekevien metsurien määrän.

Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan 1980-luvun alussa metsätalous työllisti 63 000 henkilöä, lähinnä metsureita. Viime vuonna hakkuut työllistivät enää 505 metsuria.

Moottorisahahakkuut ovat nykyisin harvinaisia. Metsurit tekevät pääasiassa ennakkoraivauksia, taimikonhoitoa ja metsänviljelytöitä.

Talvisin osa metsureista on lomautettuina, kun töitä ei lumen vuoksi ole.

Eniten metsureita työllistävät metsänhoitoyhdistykset. Niiden palkkalistoilla on reilu tuhat metsuria, joista osa on määräaikaisia.

Vakituisesti yhdistykset työllistävät Yksityismetsätalouden työnantajien mukaan 554 metsuria.

Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola kiittää yhdistyksiä, jotka edelleen palkkaavat kotimaista työvoimaa.

Stora Enso irtisanoi vastikään loput 33 metsuriaan säästääkseen kustannuksissa.

”Suurin osa Stora Ensolta irtisanotuista ja työtä jatkavista metsureista on päässyt töihin metsänhoitoyhdistyksille. Tämä prosessi saattaa päättyä hyvin”, hän arvioi.

Lepola näkee myös tulevan metsänhoitoyhdistyslain muutoksen myönteisenä.

”Yhdistyksillä on nyt valtavan hyvä tilaisuus saada homma hanskaan. Heillä on tarjota palveluita, jonka toteuttaa tuttu metsuri.”

Myös Metsähallitus on ilmoittanut, ettei se aio palkata uusia metsureita eläköityvien tilalle (MT 2.10.). Valtion leivissä työskentelevien noin 500 metsurin työ korvautuu hiljalleen ostopalveluilla.

Lepolan mukaan valtion tulisi kuitenkin omistajana puuttua asiaan eikä antaa liikelaitoksen luopua omista metsureistaan.

UPM Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki kertoo, että yhtiö on vähentänyt metsurien määrää viidessä vuodessa 300:sta 130:een. Työt ostetaan yhä useammin metsäpalveluyrityksiltä.

”Työt painottuvat sulan maan kauteen, joten osa metsureista täytyy lomauttaa talven ajaksi. Yrittäjä pystyy työllistämään itsensä talvella johonkin muuhun työhön”, Koivumäki toteaa.

UPM:llä on kuitenkin käytössä niin sanottu työaikapankki: metsurit voivat tehdä kesäaikaan töitä varastoon ja pitää vapaata talviaikaan, kun töitä on vähän.

”Erityisesti Kainuussa, jossa talvet ovat ankaria, metsureille on huonosti töitä. Etelässä tonttipuiden kaato ja sähkölinjojen raivaukset työllistävät”, Koivumäki kertoo.

Metsä Groupin puunhankinnasta vastaavan johtajan Juha Mäntylän mukaan heidän noin 50:stä metsurista osa joudutaan joskus lomauttamaan talveksi. Kelit sanelevat työt.

Mäntylä ei kommentoi, onko yhtiöllä aikomus vähentää metsureitaan tulevien vuosien aikana.

”Pitkällä aikavälillä olisi järkevää kouluttaa työntekijöitä, jotka tekisivät sulan maan aikaan metsurin töitä ja ajaisivat talvella hakkuukonetta. Moniosaajille olisi käyttöä, jotta kausivaihtelu tasaantuisi”, hän toteaa.

Tornator työllistää Puuliiton mukaan 115 metsuria. MT ei tavoittanut yhtiön toimitusjohtajaa haastattelua varten.

MTK:n kehittämisasiantuntijan Lasse Lahtisen mukaan metsänhoitoyhdistyksissäkin on paineita ulkoistaa metsureitaan.

Yhdistysten toiminnanjohtajat mainitsevat syiksi muun muassa kausivaihtelun, kustannussäästöt sekä pulan nuorista metsureista.

SUVI NIEMI

Avaa artikkelin PDF