Metsäkeskuksen Remes: Suomalainen metsänhoito on menestystarina – avohakkuita ei ole syytä hylätä edes monimuotoisuuden perusteella
"Tutkimustiedon perusteella ei voi yksiselitteisesti sanoa, että eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus lisäisi metsien monimuotoisuutta."
Systemaattinen metsänhoito on Suomessa johtanut hyvään kasvuun, kirjoittaja korostaa. Kuva: Markku VuorikariSuomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes kirjoittaa yliökirjoituksessaan, että tasaikäisrakenteista metsänkasvatusta ja avohakkuita ei ole syytä hylätä vetoamalla hakkuutavan huonoon taloudelliseen kannattavuuteen.
"Yhtä vähän on katetta eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen suosimiseen metsien monimuotoisuuteen vetoamalla", Remes painottaa.
Hän viittaa vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Hanna Sarkkisen yliökirjoitukseen viime viikolta ( MT 12.9. Avohakkuiden aika on ohi).
"Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus on metsänomistajalle edelleen kannattava valinta", Remes kirjoittaa.
"Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tutkimukset osoittavat, että tasaikäisrakenteisella metsänkasvatuksella saadaan hyvä taloudellinen tulos."
Remeksen mukaan kasvatusmenetelmien taloudellisen vertailun suurimmat haasteet liittyvät metsän uudistumiseen.
"Tasaikäisrakenteisen ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen kannattavuusvertailuihin vaikuttaa paljon laskennassa käytetyn metsikön alkutilanne. Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen kannattavuutta laskelmissa parantaa, että niihin ei sisällytetä uudistamiskustannuksia. Myös olemassa oleva puustopääoma vaikeuttaa tasapuolista vertailua."
Myös tasaikäinen metsä voi lisätä metsien monimuotoisuutta, kun esimerkiksi lahopuun määrästä huolehditaan.
"Tutkimustiedon perusteella ei voi yksiselitteisesti sanoa, että eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus lisäisi metsien monimuotoisuutta. Kuten esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen on todennut, kumpikaan hakkuutapa ei sinänsä ole ympäristön kannalta parempi tai huonompi. Kaikki riippuu siitä, miten hakkuut toteutetaan. Myös poiminta- ja pienaukkohakkuilla käsiteltävissä metsissä on jätettävä säästö- ja lahopuita sekä säilytettävä elinympäristöjä."
Remes muistuttaa, että eri käsittelymenetelmien välisen rajan ei tarvitse olla jyrkkä ja metsänomistaja voi hoitaa metsiään haluamallaan tavalla lakirajojen puitteissa. Suomalainen metsänhoito on ollut menestystarina.
"Suomen metsät ovat hyväkasvuisia. Metsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut 1950-luvun alusta. Tämä on systemaattisen metsänhoidon tulosta", Remes painottaa.
"Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 11) mukaan kasvu on nykyisin jo reilut 105 miljoonaa kuutiometriä. Samaan aikaan puuston tilavuus on lisääntynyt 52 prosenttia lähes 2,4 miljardiin kuutiometriin."
"Metsien kasvu jatkuu ennusteiden mukaan nopeana myös tulevaisuudessa. Vain kasvavat metsät sitovat ilmakehän hiiltä itseensä."
Lue koko yliökirjoitus maanantain MT:stä.
Lue lisää:
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja: "Avohakkuiden aika on ohi"
Metsän jatkuva kasvatus ei ole yleistynyt – tässä syyt
Avohakkuu jakaa lukijat: Mistä saataisiin metsiin parempia aukkoja?
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
