Lähialueillamme vaanii lintuinfluenssan lisäksi muitakin vastustettavia eläinten virustauteja − joukossa ovat muun muassa raivotauti sekä suu- ja sorkkatauti

On arvioitu, että 60 prosenttia ihmisen taudinaiheuttajista on zoonooseja.Tällainen oli myös COVID-19 eli koronavirus. Kuva: Timo Filpus

Suurin osa vastustettavista, helposti leviävistä eläintaudeista on virusten aiheuttamia. Lintuinfluenssa ei ole ainoa virustauti, joka uhkaa sekä luonnonvaraisia eläimiä että kotieläimiä. Uusia tauteja vaanii lähialueillamme. Tartunta tapahtuu yleensä joko suoraan tai ravinnon tai juomaveden kautta. Jotkut virukset tarttuvat myös hyönteisten tai jopa hengitysilman kautta.

Tauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin, kutsutaan zoonooseiksi. On arvioitu, että 60 prosenttia ihmisen taudinaiheuttajista on zoonooseja. Tällainen oli myös COVID-19 eli koronavirus. Ihmisen liikkuminen ympäri maailman luo viruksille hyvät olosuhteet levitä aikaisempaa nopeammin maailman joka kolkkaan.

Parhaillaan vesilintuja riivaavat lintuinfluenssavirukset ovat ensisijaisesti lintujen sairaudenaiheuttajia, mutta tauti saattaa tarttua myös metsästyskoiraan, jos se pääsee syömään kuollutta tai sairastunutta vesilintua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan pandemian riski lisääntyy, jos tartunta alkaa levitä nisäkkäiden välillä. Muut influenssavirukset ovat aiheuttaneet useita pandemioita ihmisväestössä.

Ihmisillä lintuinfluenssavirukset aiheuttavat usein oireettoman tai lievän hengitystieinfektion tai silmän sidekalvontulehduksen, mutta infektiot voivat aiheuttaa myös vakavia oireita.

Ruokavirasto listaa sivuillaan Suomen lähimailla tavattuja eläinten vastustettavia virustauteja. Tällaisia ovat muun muassa raivotauti, afrikkalainen sikarutto, suu- ja sorkkatauti sekä sinikielitauti.

Raivotauti eli rabies on pelätty, akuutti nisäkkäiden virustauti. Useat nisäkkäät voivat saada rabiestartunnan ja välittää tartuntaa toisiin eläimiin ja ihmisiin. Maailmassa rabieskuolemia on arvioitu esiintyvän vuosittain kymmeniä tuhansia. Rabiesta esiintyy Suomen lähialueilla Venäjällä ja Baltiassa. Virus leviää sairaan eläimen syljen, puremien tai käsittelyn kautta ja tauti johtaa eläimen kuolemaan. Metsästyskoirat on rokotettava raivotautia vastaan.

Afrikkalainen sikarutto, ASF on erittäin tarttuva virus, joka leviää sairastuttaen sekä eurooppalaisia villisikoja että tuotantosikoja. Virus on levinnyt laajalti Euroopassa ja levinnyt myös tuotantosikaloihin aiheuttaen suuret tappiot. Virus säilyy kauan ympäristössä ja lihassa. Tautia ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta se voi levitä vaeltavien villisikojen, henkilöiden tai saastuneen aineksen, esimerkiksi laittomasti maahantuodun lihan tai metsästysvarusteiden kautta.

Suu- ja sorkkatauti on kaikkein tarttuvin ja merkittävin sorkkaeläinten tartuntatauti. Virus säilyy hyvin ympäristössä ja voi levitä jopa tuulen mukana. Virus leviää erittäin helposti ja tarttuu nautoihin, lampaisiin, sikoihin, poroihin ja luonnonvaraisiin sorkkaeläimiin, kuten villisikaan ja hirveen. Suu- ja sorkkatautia on todettu Suomessa viimeksi vuonna 1959. Venäjällä tautia todetaan lähes vuosittain.

Sinikielitauti on sekä luonnonvaraisten että kotieläinmärehtijöiden virustauti. Sinikielitautia esiintyy maailmanlaajuisesti. Euroopan alueella tautia on viime vuosina todettu muun muassa Saksassa ja Belgiassa. Suomessa tautia ei toistaiseksi ole todettu. Tauti ei tartu ihmisiin. Sinikielitautia aiheuttava bluetonguevirus leviää pääasiassa vertaimevien polttiaisten välityksellä.

Etenkin metsästäjien on hyvä opetella tunnistamaan erilaisia riistaeläinten tauteja, sillä metsästäjät ovat avainasemassa tautien seurannassa.