Ruskea puru paljastaa kirjanpainajan kuusikossa
Metsäkeskuksen Thomas Hansson merkitsee kirjanpainajan valtaamat puut punaisella spraymaalilla. Näin ne on jatkossa helpompi löytää metsästä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoSIPOO (MT)
Lämmin alkukesä ja syksyn myrskyt altistivat metsät kirjanpainajille. Metsäkeskus kartoitti riskejä ja tarkasti mahdollisia tuhokohteita.
Tarkastukset tehtiin kesäkuun loppupuoliskolla. Ne liittyvät metsätuholain valvontaan.
Metsäkeskuksen metsäneuvojan Thomas Hanssonin mukaan tarkastukset ovat ennen kaikkea tuhojen ennaltaehkäisyä.
”Jos tuhoja havaitaan nyt, niistä ehditään vielä ilmoittaa metsäomistajalle ennen puiden kuolemaa. Näin estetään tuhon leviäminen ja taloudelliset tappiot.”
Hanssonin mukaan tuhot huomataan kuitenkin usein myöhässä ja puut ehtivät kuivua kokonaan.
Täysin kuivuneissa puissa saattaa kuitenkin Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) mukaan esiintyä myös kirjanpainajan kilpailijoita ja vihollisia.
Valtaosa kirjanpainajista on tällöin jo poistunut, eikä puuta enää välttämättä kannata kaataa tuhojen ehkäisemiseksi.
Tarkastettavat kohteet valittiin paikkatietoaineiston perusteella. Lähtötietona käytettiin 1.1.2013 jälkeen tehtyjä metsänkäyttöilmoituksia.
”Kaikki hyönteistuhon vuoksi hakattujen alueiden lähellä sijaitsevat kuusimetsät kartoitetaan. Osa niistä käydään tarkastamassa maastossa”, Hansson kertoi.
Tänä vuonna etelärannikolla riskikohteita havaittiin Hanssonin mukaan noin neljäsataa. Maastotarkastuksia tehtiin 15 kohteella.
Maaseudun Tulevaisuuden seuraama tarkastus tehtiin Sipoon Paippisissa. Se on Hanssonin mukaan yksi etelärannikon pahimmista tuhoalueista.
”Neljä–viisi viime vuotta ovat olleet lämpimien säiden vuoksi hyviä kirjanpainajille. Tänä vuonna on ollut hieman viileämpää, joten toivomme, että toista sukupolvea ei synny.”
Tarkastuksen kohteena oli vanha tuoreen kankaan kuusikko. Sen lähellä oli noin vuosi sitten tehty avohakkuu hyönteistuhojen vuoksi.
Aukon aurinkoiset reuna-alueet ovat tutkimusten mukaan kaikista alttiimpia kirjanpainajille.
Kohteesta erotettiin tarkastusta varten sadan metrin pituinen ja 15 metrin syvyinen kaistale.
Tuhot arvioitiin silmämääräisesti jokaisesta yli 15 senttimetriä paksusta kuusesta. Aikaa yhden puun arviointiin kului puolisen minuuttia.
”Kirjanpainajan valtaamat kuuset tunnistaa ruskeasta purusta puun tyvellä. Rungoissa näkyy usein myös pieniä reikiä, jotka ovat purun ympäröimiä”, Hansson kertoi.
Kohteella tarkastettiin 53 puuta. Niistä kirjanpainajia havaittiin ainoastaan kolmessa.
Muita tuhohyönteisiä, kuten kuusentähtikirjaajaa tai kuusijäärää, ei havaittu.
”Ilmoitan tuloksesta mahdollisimman pian metsänomistajalle. Tuhoalueella tulisi suorittaa hakkuu mahdollisimman pian lisätuhojen estämiseksi”, Hansson totesi.
”Jos puut jättää metsään, tuho leviää ja kuolevia kuusia on entistä enemmän.”
Kirjanpainajan valtaamat puut merkittiin punaisella spraymaalilla. Näin ne olisivat helposti löydettävissä myöhemmin.
Kohde tarkastettiin myös tuulenkaatojen osalta. Yhdessä niistäkin löytyi jo kirjanpainajaesiintymä.
”Kaatuneella puulla on heikompi vastustuskyky, ja se on siksi herkkä kirjanpainajalle. Jos tuulenkaatoja on paljon, ne pitäisikin poistaa metsästä mahdollisimman pian. Sama pätee myös hakattuun puutavaraan”, Hansson muistutti.
TIINA HEIKKINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
