EU ennallistaa luontotyyppejä

Euroopan unioni haluaa ennallistaa 15 prosenttia heikentyneistä luontotyypeistä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteessa ovat mukana myös lajien ja luontotyyppien suojelu, passiivinen ennallistaminen ja haitallisten vieraslajien leviämisen esto.

Ihminen on heikentänyt monien luontotyyppien tilaa ottamalla ne hyötykäyttöön. Ennallistamisella tavoitellaan luonnontilan palauttamista joko itsestään tai ihmisen avustamana.

Pyrkimyksenä on myös säilyttää ja lisätä luonnon monimuotoisuutta.

Maailmalla ennallistetaan Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) mukaan etenkin peltoja, laitumia ja kaivosalueita. Suomessa luonnontilaan palautetaan enimmäkseen metsiä ja soita.

Suomessa ennallistamistoimia on toteutettu vuoteen 2012 mennessä noin 37 000 hehtaarilla. Se on vain 0,1 prosenttia koko maan pinta-alasta. Metlan mukaan soidensuojelun täydennysohjelmalla olisikin merkittävä osa EU:n tavoitteiden saavuttamisessa.

Suurin osa ennallistamistöistä on keskittynyt valtion suojelualueille. Pienipiirteistä kunnostusta, kuten riistakosteikkoja, on Metlan mukaan toteutettu myös yksityisillä mailla ja talousmetsissä.

Sorakuoppien ja turvetuotantoalueiden maisemointia voidaan myös pitää ennallistamisena, jos tavoitteena on luonnontilaan palauttaminen.

Metlan mukaan ennallistamisesta on hyötyä uhanalaisten lajien ja monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Monimuotoinen luonto hyödyttää ihmistä tuottamalla ruokaa, puhdasta ilmaa ja lääkkeitä. Myös ilmastonmuutoksen vastustuskyky kasvaa.

Ennallistamisen kustannuksiin vaikuttavat Metlan mukaan kohteen myöhemmät hoitovaatimukset. Esimerkiksi perinnemaisemia ja kosteikkoja on hoidettava jatkuvasti. Samoin tulesta riippuvaisen lajiston säilyttäminen vaatii pienten alueiden polttoa muutaman vuoden välein.

Ennallistamisesta voi olla Metlan mukaan myös haittaa. Esimerkiksi maanmuokkaus saattaa lisätä vesistöjen ravinnekuormia. Lisäksi eri toimenpiteiden sosiaalinen hyväksyttävyys ja hyödyt vaihtelevat.

TIINA HEIKKINEN

Avaa artikkelin PDF