Lämpöyritys leventää maanviljelijän leipää
TUUSULA (MT)
Lämpöyrittäminen sopii hyvin maanviljelijälle. Kultakaivoksen sijaan kyseessä on tasaisen varma tulonlähde, kertoo tuusulalainen lämpöyrittäjä Arto Hanelius.
Haneliuksen tulot kertyvät maanviljelyn lisäksi rakentamisesta, koneurakoinnista ja lämpöyrittämisestä. Jokainen toimiala tuo noin neljänneksen yrityksen tuloista.
”Perinteinen maanviljely on muuttunut maaseutuyrittämiseksi. Lämpöyrittäminen sopii siihen kokonaisuuteen hyvin.”
Hanelius on toiminut lämpöyrittäjänä pari vuotta. Läheisen koulun lisäksi hänen rakentamansa voimala lämmittää tilan rakennukset.
”Tämä on kaikin puolin mielenkiintoinen ala. Lämpöä tarvitaan siinä missä leipääkin.”
Lämpölaitoksen rakentaminen vei 150 000 euroa. Halvemmallakin olisi päässyt, mutta tavoitteena oli tehdä niin hyvää jälkeä, että se kestää isältä pojalle.
”Kuoletukseen on varattu 10 vuotta. Sillä aikataululla tästä voi laskea vielä pientä palkkaa itselleen.”
Haneliuksen mukaan investoinnin kustannukset, tuotot ja takaisinmaksu kannattaa laskea tarkkaan. Siltä osin maaseutuyrittäminen ei poikkea muusta yritystoiminnasta.
Investoinnin takaisinmaksua helpottaa, että energian hinnalla on vain yksi suunta. Ylöspäin.
Eniten töitä teettää polttopuiden hankinta. Ne Hanelius hankkii pääosin omasta metsästään. Haketuksen hoitaa aliurakoitsija.
Lämpölaitoksen hakesiilon täyttöväli on pari viikkoa. Jos syötössä tulee ongelmia, silloin päälle pamahtaa varalla oleva öljypoltin.
”Varajärjestelmän ansiosta lämpölaitokselle ei tarvitse lähteä juosten, vaikka sieltä hälytys tulisikin.”
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
