Elonkirjon köyhtymisen vakavuus tunnistetaan, siksi Montrealissa voidaan onnistua

Maria Ohisalon mukaan ympäristökokoukseen täytyy lähteä sillä ajatuksella, että siellä saavutetaan tuloksia luontokadon pysäyttämiseksi. Kuva: Jarno Mela

Maailman luontokato on ollut tarkoitus pysäyttää jo vuosiin 2010 ja 2020 mennessä. Molemmat tavoitteet ovat epäonnistuneet.

Siitä huolimatta ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) uskoo, että nyt asia on toisin ja luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä.

”Montrealin kokouksella on potentiaalia olla samanlainen käännekohta luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjunnassa kuin Pariisin sopimuksella oli ilmastolle”, Ohisalo kertoi tiistaina.

Pariisin ilmastosopimus rajasi maapallon lämpenemistavoitteen 1,5 celsiusasteeseen.

Luontokadon pysäyttämisen tavoite voi tällä kertaa onnistua, koska monimuotoisuus on tunnistettu tärkeäksi asiaksi, Ohisalo sanoi. Ihmiset tietävät, että ekosysteemien tila heikkenee nopeammin kuin koskaan ja hyvinvoiva luonto on myös yhteydessä ilmastokriisiin.

Ohisalo nimeää luontokokoukselle kolme keskeistä tavoitetta.

Ensinnäkin pitäisi saada aikaan neuvottelutulos, jossa on konkreettisia toimia ja niiden mittareita luontokadon pysäyttämiseksi. Toisekseen tavoitteena on saada koko maailman maa-, meri- ja sisävesipinta-alasta 30 prosenttia suojelutoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä. Kolmanneksi maiden pitäisi sitoutua siirtämään tukia pois luonnolle haitallisesta toiminnasta.

”Tavoite on, että jokaisen maan kohdalla tavoitteet saataisiin toimimaan.”

Ohisalo ja Suomen pääneuvottelija, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Marina von Weissenberg eivät ole huolissaan siitä, että jotkut maat tai toimijat yrittäisivät jarruttaa tavoitteiden toteuttamista.

”Täytyy lähteä sinne sillä ajatuksella, että saamme sieltä tuloksia. Emme menetä toivoa, vaikka yksi kokous epäonnistuu”, Ohisalo sanoi viitaten viime viikolla päättyneeseen YK:n ilmastokokoukseen, jossa asetettuja tavoitteita ei juuri saatu edistettyä.

30 prosentin suojelutavoitteen toteuttaminen on yksi keskeisimpiä kokouksen tavoitteita. Ohisalo vakuuttaa, että tavoitteessa on paljon kansallista liikkumatilaa eikä se uhkaa yksityisten maanomistajien omaisuutta.

Nykyään suojelu on painottunut Pohjois-Suomeen, eikä tavoite välttämättä tuo tilanteeseen muutosta: se ei määritä, että suojelun piiriin tulisi kuulua monipuolisesti erilaisia luontotyyppejä, kuten Etelä-Suomen lehtometsiä.

”Kun luonnonsuojeluverkostoa kehitetään, on tiettyjä perusperiaatteita joihin liityy tietysti se, että suojelualueet ovat edustavia ja ekologisesti merkittäviä. Näistä perusperiaatteista ei tingitä riippumatta siitä, mikä se prosentuaalinen tavoite on”, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Joona Lehtomäki muistutti.

”Täytyy pitää mielessä, että prosentuaaliset tavoitteet ovat tärkeitä etenkin kansainvälisessä viitekehyksessä, mutta ne ovat välineitä perimmäisen tavoitteen saavuttamiseen, eli että luontokato saadaan pysäytettyä.”