Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Briketissä purun arvo nousee

    Höyläri Ari Turunen siirtämässä lavallista brikettejä Lieksan sahan yhteydessä olevassa brikettitehtaassa lähtövalmiiksi vähittäiskauppoihin. Lari Lievonen
    Höyläri Ari Turunen siirtämässä lavallista brikettejä Lieksan sahan yhteydessä olevassa brikettitehtaassa lähtövalmiiksi vähittäiskauppoihin. Lari Lievonen Kuva: Viestilehtien arkisto

    LIEKSA (MT)

    Lieksan sahan toimitusjohtaja Kimmo Kurki investoi pari vuotta sitten briketointikoneeseen, jotta sahanpurun jatkojalostus paikan päällä onnistuisi.

    Tavoitteena oli saada sahan sivutuotteena syntyvän sahanpurun rahtikustannuksia alennettua ja purulle arvonnousua markkinoilla.

    ”Puhos Boardin lastulevytehtaan lakkautumisen takia purusta alkoi olla Pohjois-Karjalassa ylitarjontaa. Samaan aikaan Ilomantsin pellettitehdaskin suljettiin, nythän se taas tosin on aloittanut toimintansa”, Kurki kertaa brikettitehtaansa historiaa.

    Keski-Euroopassa uudet briketointikoneet maksavat 150 000 euroa. Siellä briketit ovat jo kysyttyä tavaraa, kun Suomessa vielä etsitään kuluttajamarkkinoita ja painiskellaan Venäjältä ja Virosta tulevien kilpailijoiden kanssa.

    ”Tosin ulkomailta tänne tulevat tuotteet eivät ole samanlaisia kuin meidän brikettimme. Jos niitä tehdään vaikka parkettilinjastoilla, puru ei enää ole puhdasta puuta. Kiitosta olemme saaneet ekologisista pakkausmateriaaleista eli poltettavista paperipusseista”, toimitusjohtaja Kurki sanoo.

    Öljyllä lämmittämiseen verrattuna briketit ovat luonnollisesti halpa ja ekologinen lämmön lähde. Moni suomalainen on kuitenkin tottunut käyttämään omista metsistä hankkimiaan koivuklapeja, jolloin polttopuulle ei hintaa edes lasketa.

    Rautakaupoissa brikettejä myydään keskimäärin 30 kiloa kymmenellä eurolla. Tehtaalta noudettaessa tai isoissa erissä tilattaessa hinta putoaa.

    ”Vähittäismyynnistä brikettejä hankkivat yleensä kaupunkiasukkaat”, Kurki sanoo.

    Pudasjärveläisen Bioklapin toimitusjohtaja Rauno Salmela kertoo, että heidän brikettituotannostaan peräti 60 prosenttia menee Uudellemaalle.

    ”Brikettejä tunnetaan Suomessa huonosti. Valmistusmenetelmiä on kahdenlaisia: kahvipaketinmuotoiset harkot tulevat pääasiassa ulkomailta. Niitä ei pysty paloittelemaan. Ne palavat usein vain pinnalta ja alkavat hehkua, toisin kuin helposti katkeavat briketit, jotka palavat puhtaasti”, Salmela esittelee.

    Hän harmittelee sitä, että joillekin on jo harkkojen perusteella syntynyt kielteinen kokemus briketeistä.

    ”Sanon kaikille, että lukekaa nyt edes tuoteselosteet ja vaatikaa alkuperätietoja.”

    Lieksan sahalle asiantuntijapalveluita tarjoava Hannu Boren kehuu brikettejä erityisesti niiden kuivuuden ja tehokkuuden takia.

    ”15 prosentin etu leppä- ja koivuklapiin verrattuna saadaan alhaisesta kosteusprosentista. Briketeissä kosteutta on aina alle 15 prosenttia, kun taas ulkovarastoissa säilytetyssä puussa se on helposti 20 prosentin luokkaa”, Boren sanoo.

    Bioklapi on laskenut, että tuhat kiloa brikettiä vastaa viittä irtokuutiota koivuhalkoa.

    Hintavertailuja on tehty niin kilowattitunneissa kuin kiloissakin. Briketeillä isoja eriä ostettaessa kilowattitunnin hinnaksi on laskettu 6–7 senttiä.

    ”Lieksan Easybrikettejä on yhdellä lavalla 89 säkkiä, mikä vastaa neljää irtokuutiota koivuklapia”, Boren esittelee.

    ”Lavallisen brikettisäkkejä kantaa varastoon varttitunnissa. Lämpötehoiltaan se vastaa neljää irtokuutiota koivuklapeja. Klapien kantoon menee helposti pari tuntia ellei enemmänkin. Lisäksi ne vievät paljon enemmän varastotilaa.”

    Lieksan sahalta brikettejä lähtee lämmityskauden aikana muutamia rekkalastillisia. Irtomyyntiä tehdään voimalaitoksille.

    Suoraan höylälinjalta briketointikoneeseen ajettava puru kattaa vain noin kymmenesosan sahan purumäärästä. Eli tulovirtana briketit eivät vielä isoa osaa näyttele.

    Muutamia vuosia Pudasjärvellä Kontiotuotteen naapurissa toimineen Bioklapin liikevaihto oli viime vuonna 100 000 euroa.

    Tänä vuonna summa ylitetään. Uusia asiakkaita etsitään esimerkiksi kasvihuoneyrittäjistä ja maataloudesta, jossa tuotantorakennuksia lämmitetään edelleen öljykattiloilla.

    ”Tietoisuutta pitäisi sinne saada siitä, että briketeillä lämmityskustannuksia voi alentaa ja hiilijalanjälkeä pienentää”, Salmela muistuttaa.

    LIISA YLI-KETOLA

    Avaa artikkelin PDF

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.