Hallintaoikeus kannattaa, jos metsän saa alaikäinen
SIIKALATVA (MT)
Metsätila voidaan siirtää seuraavalle sukupolvelle vastikkeettomana lahjana tai kauppana.
Metsänomistaja voi myös päättää, ettei sukupolvenvaihdosta tehdä, jolloin tila siirtyy nuoremmalle polvelle perintönä.
Sitä Maija-Liisa Tausta-Ojala Oulun Maa- ja kotitalousnaisista ei suosittele.
”Kukaan ei saisi olla tilanteessa, että 80-vuotiaana ei vielä tiedä, mitä metsilleen tapahtuu”, hän sanoi naisten metsäpäivillä Siikalatvan Kestilässä.
Hallintaoikeuden pidätys alentaa lahjaveroa, mutta Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden toiminnanjohtaja Kari Salo suosittelee harkitsemaan sitä tarkkaan.
”Ei ole järkeä, jos 80-vuotias lahjanantaja hallitsee 60-vuotiaan omistamaa metsää”, Salo toteaa.
Omistaja omistaa, muttei voi esimerkiksi myydä puuta tai hoitaa muitakaan tilan asioita.
Hänen mukaansa hallintaoikeuden pidätys sopii tilanteisiin, jossa lahjan saa alaikäinen lapsenlapsi. Silloinkin hallintaoikeuden voi rajata koskemaan vanhempia tiettyyn ikään saakka.
Pohjois-Pohjanmaan eteläisten metsänhoitoyhdistysten viikonvaihteessa järjestämässä tilaisuudessa rohkaistiin naisia ottamaan metsäasioita hoitaakseen.
Heillä on usein tärkeä rooli sukupolvenvaihdoksissa.
”Isäni oli miettinyt vuosia, että metsät pitäisi siirtää minulle, mutta äitini ole se, joka otti sukupolvenvaihdoksen puheeksi”, metsänomistaja ja MTK:n metsäjohtokunnan varapuheenjohtaja Annukka Kimmo kertoi.
Vauhdittajia sukupolvenvaihdoksiin tarvitaan, sillä yli puolet metsänomistajista on yli 60-vuotiaita. Tyypillistä on, että metsä periytyy 90-vuotiailta 60-vuotiaille.
Naiset omistavat noin neljäsosan suomalaisista metsätiloista. Todellisuudessa naismetsänomistajia on paljon enemmän kuin tilastot kertovat, sillä yhteinen metsä saattaa olla puolison nimissä.
Metsänomistajien luottamustehtävissä naiset ovat selkeä vähemmistö.
”Monesti sitä toivoo, että olisi enemmän lajitovereita, kun on ainoa nainen kokouksissa ja tapahtumissa”, Kimmo sanoi.
Jaana Ruotsalainen Haapavesi-Kärsämäen metsänhoitoyhdistyksestä on Pohjois-Suomen ainoa nainen mhy:n toiminnanjohtajana.
Ruotsalaisen mukaan naisia tarvitaan mukaan päätöksentekoon, sillä naisten ajattelutapa on erilainen kuin miesten.
”Naiset arvostavat metsän kaikkia arvoja ja keskittyvät kokonaisuuksiin.”
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
