Metsähallituksen Paimenviikkojen suosio ponnahti ennätykseen – harvinainen tilaisuus Lemmenjoella oli hakijoiden suosikki
Paimenten työ on huolehtia laiduntavista eläimistä. Paimenviikot ovat maksullisia, ja niistä saadut tulot käytetään kyseisen kohteen ja sitä ympäröivän luonnonsuojelualueen hoitoon.
Lampaat laiduntavat jokimaisemissa Kaapin Jounin tilalla Lemmenjoen kansallispuistossa. Kuva: Olli JärvenkyläMetsähallituksen Paimenviikoille tuli tänä vuonna ennätysmäärä hakemuksia, yhteensä 17 859. Perinneympäristöjen hoito ja luonnonsuojelu kiinnostivat erityisesti Lapin kohteilla, Metsähallitus kertoo tiedotteessaan.
Vielä viime vuonna hakemuksia perinneympäristöjen hoitajaksi tuli lähes 3 500 vähemmän kuin tänä vuonna. Hakijoitakin oli nyt 2 645, kun viime vuonna heitä oli noin 500 vähemmän.
"On hienoa nähdä, että luonnonhoito ja luonnonsuojelu kiinnostavat ihmisiä näin paljon. Paimenviikot ovat ikimuistoinen kotimaan lomakokemus, joka samalla auttaa uhanalaista luontoa", summaa Metsähallituksen Paimenviikkojen koordinaattori Leena Hiltunen.
Yhteensä Paimenviikkoja arvottiin 171 kappaletta toukokuusta syyskuuhun. Paimenkohteita on 15 ympäri Suomen. Paimenviikon arvonnassa voittaneille on ilmoitettu valinnasta sähköpostitse.
Eniten Paimenviikkojen hakemuksia tuli kahteen kohteeseen Lapissa: Lemmenjoen kansallispuiston Kaapin Jounin tilalle (1 450) ja Utsjoelle Välimaan saamelaistilalle (1 406).
Kohteet ovat kiehtovia harvinaisen luonnon ja vanhan kulttuurin yhdistelmiä. Molemmat tilat ovat matkailijoille herkkupaloja – niillä kun pääsee yöpymään vain Paimenviikkojen aikana.
Kaapin Jounin tilalle lampaat viedään venekyydillä. Lampaiden tehtävänä on antaa turpien jauhaa ja pitää vanha asuinkenttä avoimena, jotta monipuolinen niittylajisto pysyy elinvoimaisena.
"Niityillä kasvaa runsas lajisto, kuten silmälläpidettävät keto- ja ahonoidanlukko. Runsaita ovat puolestaan mesimarja, heinätähtimö ja kultapiisku. Huomionarvoisia lajeja ovat myös harmaakynsimö, nurmitatar, niittykullero, kellosinilatva ja keväthanhikki", Metsähallituksen suojelubiologi Mia Vuomajoki kertoo.
Paimenviikot on luotu luontoa varten. Paimennuksen tärkein tarkoitus on arvokkaiden perinneympäristöjen hoito. Suurin työ on lampailla, lehmillä ja hevosilla, jotka laiduntavat kohteilla ja pitävät perinnemaisemat avoimina.
Paimenten työ on huolehtia laiduntavista eläimistä.
"Luonto kiittää paimenia tarjoamalla heille virkistäviä elämyksiä, rauhaa ja lepoa", Metsähallitus kertoo.
Paimenviikot ovat maksullisia, ja niistä saadut tulot käytetään kyseisen kohteen ja sitä ympäröivän luonnonsuojelualueen hoitoon.
Paimenkohteet ja hakemukset:
Lemmenjoen kansallispuisto, Kaapin Jounin tila 1450 kpl
Utsjoki, Välimaan saamelaistila 1406 kpl
Punkaharju, Palovartijan talo 1374 kpl
Kolin kansallispuisto, Seppälän tila 1366 kpl
Neitvuori, Hiidenmaan tila 1332 kpl
Kolin kansallispuisto, Lakkalan tila 1315 kpl
Koloveden kansallispuisto Huhtiniemen talo 1240 kpl
Isojärven kansallispuisto, Luutsaaren vuokratupa 1228 kpl
Pyhä-Häkin kansallispuisto, Poika-Aho 1123 kpl
Syötteen kansallispuisto, Rytivaaran kruununmetsätorppa 1100 kpl
Evon retkeilyalue, Onnin maja 1064 kpl
Evon retkeilyalue, Mustajärven torppa 1057 kpl
Oulujärven Ärjänsaari, Saunala 1020 kpl
Perämeren kansallispuisto, Kokko, 914 kpl
Perämeren kansallispuisto, Paimentupa 870 kpl
Lue myös
Viikko lammaspaimenena – katso videolta, mikä lampaissa oli ihaninta
Lomaviikko paimenena poiki valokuvanäyttelyn – "Lampaat olivat vekkuleita tyyppejä"
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
