Taloudelliset perusteet ohjaavatvaltion metsien lannoitusta
”Lapissa metsien kuitupuun osuus on moninkertainen eteläiseen Suomeen verrattuna, ja myös kasvu on hidasta. Kalliit lannoitukset tehdään vain parhaisiin kohteisiin”, kertoo Juha Lind. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoROVANIEMI
Metsähallitus on vähentänyt valtion metsien lannoitusta tänä vuonna paikoin lähes puoleen viimevuotisesta. Lannoitussäästöjen syynä ovat muun muassa kasvavat tuloutustavoitteet valtiolle.
”Rahapula näkyy myös investoinneissa, osittain lannoituksessa. Se on pitkän tähtäimen investointi, jossa on helpompi säästää kuin monessa muussa paikassa”, kertoo Metsähallituksen metsänhoitopäällikkö Juha Lind Rovaniemeltä.
Metsähallitus on puristanut lantasäkkien suita ahtaalle aiemminkin. Liikelaitokseksi muuttumisen jälkeen se teki alueelliset laskelmat lannoituksen taloudellisuudesta valtion metsien osalta.
Lindin mukaan Etelä-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä lannoitus todettiin erittäin kannattavaksi.
Sen sijaan Länsi-Lapissa lannoitus on lievästi tappiollista, ja Itä-Lapissa selkeästi tappiollista.
”Lapissakin parhaat kohteet ovat kannattavia. Lannoitteen hinta, levityskustannukset, puunhinta ja laskennan korkokanta voivat muuttuessaan antaa erilaisia tuloksia.”
Lind sanoo, että Lapin valtion metsissä on viime aikoina tehty ainoastaan tervehdyttämislannoituksia.
”Kasvulannoituksia ei ole tehty Lapissa pitkään aikaan. Käytännössä ne ovat siis vähentyneet sadalla prosentilla.”
Metsäekonomian oppien mukainen korkolaskenta, jossa raha ja aika painivat vastakkaisissa vaakakupeissa, vei metsälannoitteet Lapin valtion mailta.
”Lapissa puu kasvaa hitaammin. Kaukana siintäviin tuloihin kannattaa investoida vähemmän kuin lähellä oleviin. Tämä pätee myös lannoituksessa.”
Jos laskelmat osoittavat jonkun toimen olevan tappiollista, ei siihen pidä sijoittaa pääomaa. ”Mitä enemmän tappiolliseen toimintaan investoidaan, sitä enemmän se muuttuu tappiolliseksi”, Lind huomauttaa.
Nykyään Metsähallitus lannoittaa pelkästään kasvavaa puustoa, ei metsämaata.
”Asiakkaat ostavat puuta, eivät kasvua. Jos pinta-alaa on paljon, riittää puun tuottamiseen hitaampikin kasvu.”
Viime vuosikymmeninä valtion metsien lannoitus oli jatkuvaa ja nykylaskelmin mitattuna jopa hölläkätistä.
Sama metsä saattoi saada kasvuvauhtia kahdesta tai kolmestakin lannoituskierrosta.
”Valtava lannoitusoperaatio tehtiin esimerkiksi 1970–1980-luvuilla. Silloin lähes kaikki ojitetut alueet lannoitettiin myös Lapissa”, Lind kertoo.
”Tuolloin tarkoitus oli muuttaa koko kasvualusta metsätaloudelle kelvolliseksi turpeenlannoituksella.”
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
