Väsymätön kone muokkaa maan ja istuttaa kuuset tukevasti
SALO (MT)
Hyvillä kivettömillä mailla koneistutus sujuu kuin tanssi.
Kaivinkoneen istutuspää kouraisee kivennäismaasta mättään taimen kasvualustaksi. Sitten koneen istutusputki iskeytyy maahan ja pudottaa taimen paikalleen. Lopuksi tassut tiivistävät maan tasaiseksi taimen ympärille.
Bussilastillinen metsänomistajia kerääntyy tutkimaan lopputulosta, josta ei juuri moitittavaa löydy. Taimi on suorassa ja tiukasti maassa kiinni. Ollaan Halikossa, Lounametsän metsänhoitoyhdistyksen retkeilyllä.
Ennen istutuskohdetta metsänomistajat ovat kierrelleet katselemassa vuosien varrella koneella istutettuja kohteita. Tulokset vakuuttavat. Koneistuttamisen yleistyminen ei jää työjäljestä kiinni.
Koneistuttamisen etuihin kuuluu vähäinen vesominen. Kone raapaisee maasta vain mättäälle tarvittavan kuopan.
”Aikaa säästy, kun maa muokataan ja taimet istutetaan samalla kertaa. Perkaustarvekin siirtyy vuodella”, kertoo toiminnanjohtaja Harri Tasanen Lounametsän metsänhoitoyhdistyksestä.
Lounametsän 1,5 miljoonan taimen urakasta koneet istuttavat noin kymmenesosan.
”Koneistutus on parhaimmillaan kilpailukykyistä miestyön kanssa, mutta keskimäärin miestyö on vielä 5–10 prosenttia edullisempaa. Toisaalta koneistutus nopeuttaa uudistamisketjua ja antaa taimelle vuoden etumatkan heinää ja vesakkoa vastaan.”
Koneella istuttaa metsää noin hehtaarin päivässä, kertoo yrittäjä Rauno Uusitalo. Hänellä on koneistuttamisesta jo seitsemän vuoden kokemus.
Uusitalon mukaan tunnissa hyvään maahan uppoaa reilusti yli 200 tainta. Työtä hidastavat kivet, kannot ja hakkuutähteet.
Paimion yhteismetsän työmaalle kerääntyneet metsänomistajat kehuvat konetyön jälkeä. Toisaalta osa isännistä kertoo pystyvänsä konetta kovempaan istutustahtiin.
Tasanen ei näe koneistutusta ja miestyötä kilpailijoina toisilleen. Työtä istutustyömailla riittää sekä koneille että metsureille ja metsänomistajille.
”Itse omat metsänsä viljeleviä metsänomistajia on aina vaan vähemmän. Metsänomistajilla on muuta tekemistä. Etenkään perheen nuoria ei enää saa metsätöihin, vaikka he juuri sitä kautta kouliutuisivat metsänomistajiksi.”
Vieraalla teetetty istutus saattaa tuntua äkkiseltään kalliilta. Siksi Tasanen kehottaa metsänomistajia kokeilemaan istutusta itse. Metsänhoitoyhdistyksen työstä lähettämä lasku ei sen jälkeen tuntuisi ehkä yhtä pahalta.
Tutkija Tiina Laine Metsäntutkimuslaitokselta odottaa, että koneistutus yleistyy vääjäämättä. Yhtiöt ovat jo nyt ottaneet käyttöön sen edut. Yhtiöiden metsissä koneistuksen osuus kieppuu neljänneksessä.
Metsänhoitoyhdistysten työmailla istutuskoneet ovat harvinaisia. Lounametsä on harvoja poikkeuksia.
Laineen mukaan tilanne on ymmärrettävä. Metsäyhtiöt laskevat koneistutuksen hyödyt kokonaisuutena. Ne saavat työnjohdossa säästöä, kun sama yrittäjä huolehtii maanmuokkauksesta, istutuksesta ja taimihuollosta.
”Yksityismailla koneistutus yleistyy vääjäämättä, kun metsänomistajat ja metsurit ikääntyvät. Vanhat metsurit eläköityvät lähivuosina ja nuoria on vaikea saada istutustöihin.”
Kyse on myös laadusta. Kone jaksaa puurtaa väsymättä, taimet tulevat riittävän syvälle ja työn jälki on tasalaatuista.
”Uskon, että myös metsänomistajien asenne koneistutukseen muuttuu, kun he näkevät, miten hyvää jälkeä siitä syntyy”, sanoo Laine.
Yksi merkittävä kustannuksia nostava tekijä on koneiden siirto työmaiden välillä. Yksittäisten kohteiden pinta-alan lisäksi lopputulokseen vaikuttaa, kuinka monta työmaata saadaan keskitettyä lähekkäin samalle seudulle.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
