Metsäteollisuuden tulevaisuus täytyy turvata – yksi avain pelastukseen on aiempaa maltillisempi hakkuumäärä
Metsien hiilinielujen pienenemistä ei voi mennä puupinon taakse piiloon, kirjoittaa Krista Mikkonen kolumnissaan.
Ilmaston kuumeneminen osuu rajusti meille pohjoiseen. Tuholais- ja myrskytuhot yleistyvät. Kuva: Sanne KatainenAlkuvuoden uutinen metsien muuttumisesta hiilinielusta päästölähteeksi on puhuttanut. Luonnonvarakeskuksen tutkijoita ei haluttu uskoa. Kun esille tuli Ruotsin ja Suomen mittausmenetelmien eroavuudet ja Ruotsin metsien pysyminen nieluna, tutkijoita syytettiin jopa isänmaan petturuudesta.
Metsien hiilinielun hupeneminen ei ollut yllätys. Tutkijat varoittivat jo yli kymmenen vuotta sitten näin käyvän, jos hakkuumäärät kasvavat. Myös Ruotsissa metsien hiilinielu on pienentynyt samassa suhteessa, vaikka suuremman lähtötilanteen vuoksi sitä onkin jäljellä. Mittausmenetelmien muutoksia tai epävarmuuksia on turha syyttää, trendi on ollut pitkään samanlainen.
Metsien hiilinielujen pienenemistä ei voi mennä puupinon taakse piiloon. Nyt on lähdettävä yhdessä etsimään vaikuttavia keinoja nielujen lisäämiseksi. Onneksi niitä on. On metsäalan oman tulevaisuuden kannalta kriittistä huolehtia metsien ilmastokestävyydestä.
Peräti 60 prosenttia puusta menee polttoon, jolloin siihen sitoutunut hiili vapautuu heti ilmakehään.
Välittömästi vaikuttava keino kasvattaa hiilinielua on hakkuumäärän maltillistaminen. Nyt hakkuumäärät ylittävät osassa maakuntia jopa puuntuotannollisen kestävyyden. Lisäksi liian paljon ainespuuta ohjautuu tällä hetkellä polttoon teollisuuskäytön sijaan.
Vaikka metsäteollisuus on vuosikymmenet puhunut jalostusasteen nostosta, suunta on ollut päinvastainen. Myös politiikan kevään odotetuin julkaisu, Risto Murron kasvuraportti, nosti esille metsäteollisuuden heikon tuottavuuden. Peräti 60 prosenttia puusta menee polttoon, jolloin siihen sitoutunut hiili vapautuu heti ilmakehään. On kestämätöntä, että tuhlaamme niin paljon pitkään kasvanutta puuraaka-ainetta energiaksi.
Ilmaston kuumeneminen osuu rajusti meille pohjoiseen. Jo nyt Suomen keskilämpötila on noussut 3,4 astetta. Vaikutukset näkyvät arjessa ja ne näkyvät myös metsissä. Metsämaan päästöjenkin lisäys johtuu kuumentuneesta ilmastosta. Samoin kuin metsän kasvukunnon heikentymien sekä lisääntyneet tuholais- ja myrskytuhot.
Nielujen katoamisen kustannukset jäävät koko yhteiskunnan maksettavaksi.
Tarvitaan uusi yhteiskuntasopimus toteuttamaan metsäsektorin kestävyyssiirtymä. Siinä missä muu teollisuus kantaa oman osansa ilmastotyössä päästökaupan vauhdittaessa fossiilisista luopumista, on metsäteollisuus voinut pääosin seurata sivusta, sillä nielujen katoamisen kustannukset jäävät koko yhteiskunnan maksettavaksi. On selvä, ettei näin voi jatkua.
Valtion rooli uudessa yhteiskuntasopimuksessa on tukea TKI-toimintaa, olla mukana kantamassa muutoksen riskejä ja pitää toimintaympäristö ennustettavana. Alan tutkimusta, osaamista ja koulutusta löytyy jo valmiiksi.
Kun jatkossa vähemmästä puusta saadaan suurempi arvo, metsien kasvavat hiilivarastot auttavat ilmastokriisin hillinnässä ja metsien monimuotoisuus paranee. Metsänomistajalle tulevaisuus tuo uusia ansaintakeinoja, kun puunmyynnin rinnalle syntyy ilmasto- ja luontohyötyjen markkinat.
Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.).Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat









