”Onkohan uudistushakkuun optimihetki laskettu oikein?”
Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton Kainuun aluejohtaja Heikki Rahko ihmettelee, onko Metsähallitus laskenut oikein optimaalisen havupuuston uudistushakkuun ajankohdan. Sen mukaan metsä on kannattavinta hakata viljelyyn, kun puut ovat rinnankorkeudelta 22–23 senttisiä (MT 14.9.).
”Onko tähän laskettu mukaan muokkaus, taimet, istutus ja kaksi taimikonhoitoa”, hän kysyy.
Rahko puntaroi 50 vuotiaan metsän avohakkuuta. Tukkia karttuu puolet sumasta, sata vuotta kasvatetusta metsästä saa hehtaarilta paljon enemmän puuta ja tukkia on kolme neljäsosaa sadosta.
Metsän uudistuskypsyyden putoaminen metsälaista ei aiheuta Rahkon käsityksen mukaan isoa muutosta Kainuun yksityismetsissä. ”Eivät isännät pöljiä ole, ei ikänsä metsästä elänyt ihminen ala sirppihallaa tekemään.”
Kainuulainen metsänomistaja haluaa usein ”tietoisesti kasvattaa metsää yli suositusten kiertoaikojen kilpikaarnamänniköiksi, puolukkamaakseen, ei hän välttämättä laske suurinta mahdollista tuottoa.”
Tilasto vahvistaa Rahkon näkemystä. Kainuun metsissä tehdään varttuneiden metsien väljennyshakkuita yli tavoitteiden.
Rahkon mukaan pohjoisessa on myös metsänomistajia, jotka eivät tiedä uudistamishakkuun mahdollisuuksia. ”Eihän meillä Kainuussa ole paljoa kuusikoita, mutta niissä voi olla kasvu negatiivinenkin lahon takia.”
Oli uudistushakkuun lykkääminen sitten tietoista tai tiedostamatonta, niin puukaupan pulma on sama: ”Järeyden lisääntyminen ei näy kantohinnassa”, Rahko sanoo.
Järeän mäntytukin jalostusarvon mukainen kantohinta lisäisi Rahkon mukaan niin puun tuottamisen kuin sen sahauksenkin kannattavuutta. ”Olemme sahojen kanssa samassa veneessä muutenkin, emme me täällä kuitupuulla elä.”
Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori on Rahkon kanssa samaa mieltä siitä, että tukin hinnoittelu ei huomioi nyt puun laatua ja järeyttä tarpeeksi. ”Huono puu on kallista, hyvä halpaa.”
”Laatuvaatimukset tulisi uusia. Sellupuun kasasta voisi siirtää osan tukkikasaan c-tukkina, josta maksettaisiin sahatavaran markkinoilta saatavan hintatason mukaan, siinä sallittaisiin oksia, lenkoutta.”
Suurmetsäteollisuus kavahtanee tätä esitystä eli pelkää c-tukin nostavan kuitupuun hintaa perässään.
Uudistamisikärajojen poistaminen ei huoleta Merivuorta. ”Enemmän suren sitä jos Ruotsin kruunu jatkaa viime aikojen heikkenemistä. Kun muualla joustavat kustannukset, niin meillä joustaa sahausmäärä. Nykyistä isommista hakkuista ja sahauksesta hyötyisivät kaikki.”
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
