Villisiat tonkivat kuminapeltoa Hausjärvellä – "Eläissäni en ole nähnyt sellaista jälkeä"

Villisikojen vierailu pellossa oli uusi kokemus Pentti Multamäelle. "Eläissäni en ole nähnyt sellaista jälkeä", hän kertoo. Kuva: Kimmo Haimi

Siat ovat katkoneet maasta kaivamiaan kuminan juuria. Kuva: Kimmo Haimi

Villisika jättää pehmeään maahan sorkanjälkiä. Kuva: Kimmo Haimi

Hausjärven Ryttylässä asuva Pentti Multamäki havaitsi viime viikon maanantaina villisikojen aiheuttamia tuhoja poikansa Harri Multamäen kuminapellolla.

Yhteensä 1,5 hehtaarin lohkolla oli joitakin kymmeniä pieniä jälkiä siellä täällä. Yhden aarin alueella oli puolet pinta-alasta kaivettu auki.

Aluksi Multamäki ei ymmärtänyt, mistä on kyse.

"Ihmettelin kun menin pellon ohitse, että mitä siellä on myllätty. Maata oli kaivettu 20 sentin syvyydeltä ja levitetty, jälki oli kuin avolouhos."

Multamäki kutsui paikalle paikallisen Metsästysseura Metsolan petoyhdyshenkilön Lauri Kurvisen, joka tunnisti sorkan- ja kärsänjäljet villisian tekosiksi.

Sioille – tai sialle, sillä eläinmäärää ei jäljistä pystynyt päättelemään – olivat maistuneet kuminan juuret.

Kurvisen mukaan eläin on metsästysseuran alueella uusi, sillä villisikoja ei ole näkynyt moneen vuoteen. Siat saattavat jatkaa matkaansa muualle. Kurvinen asensi havaintopaikalle riistakameran. Sikoja ei ole toistaiseksi tullut uudelleen paikalle.

"Villisiat varmasti hakevat reviiriään, kun ovat uusia tulokkaita alueella. Tällä hetkellä ravintoa löytyy niille joka puolelta."

Metsästysseura Metsola toimii pääsääntöisesti Janakkalan alueella sekä Hausjärven Ryttylässä. Kurvinen ei ole itse päässyt toistaiseksi metsästämään villisikaa.

"Riistalajinahan se on mielenkiintoinen, mutta aiheuttaa suuret haittavaikutukset maanomistajille viljelystuhojen takia. Jos villisikoja alkaa ilmaantua, ne pitää pyrkiä poistamaan tuhojen välttämiseksi."

Multamäen havaitsema vahinko ei ole taloudellisesti suuri, mutta havainto aiheuttaa huolta tulevaisuudesta. Villisiat aiheuttavat merkittäviä satovahinkoja Keski-Euroopassa. Riskinä on myös afrikkalaisen sikaruton leviäminen. Suomi on toistaiseksi säästynyt eläintaudilta.

Multamäki toivoo, etteivät villisiat asettuisi Ryttylään, sillä hirvieläimistä on hänen mielestään jo tarpeeksi haittaa niin metsän taimille kuin pelloille. Kauriita ja peuroja saattaa nähdä kerralla yli 10 eläintä.

"Kauriita, peuroja ja hirviä on täällä ihan riesaksi asti. Pelloilla syödään, sotketaan ja sonnitaan. Nyt tällaisia tulee nurkkiin, eikä varrota takaisin tulemaan."

Luonnonvarakeskus Luken tuoreimman kanta-arvion mukaan Suomessa oli tammikuussa 1 500–2 650 villisikaa. Tihein kanta oli Itä-Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Myös Pirkanmaalla on runsaan kannan tihentymiä.

Etelä-Hämeen alueella eniten havaintoja on tehty Lahden seudulla. Siellä on pyydetty tänä vuonna viisi villisikaa.

Suomen villisikakannan arvellaan saavan täydennystä kaakkoisrajalta. Sieltä siat levittäytyvät rannikkoa pitkin länteen. Osa sisämaan populaatiosta on saattanut syntyä alun perin villisikatarhojen karkulaisista.

Luke julkaisee villisian seuraavan kanta-arvion ensi vuoden alkupuolella.

Kanta-arvio perustuu muun muassa metsästäjien arvioihin paikallisista eläinmääristä sekä saalismääriin. Luke on arvioinut villisikakannan kokoa vuodesta 2017.

Arvio on epävarma, sanoo Luken tutkija Tuomas Kukko.

Kukko toivoo, että villisikojen pantaseuranta alkaisi ensi vuonna. Pantahavainnot parantaisivat kanta-arvioiden laatua tulevaisuudessa.

Juttua korjattu 20.10. 11:48. Lauri Kurvinen toimii Metsästysseura Metsolassa petoyhdyshenkilönä eikä puheenjohtajana.